Lyhyestä virsi kaunis, sama koskee myös tarinoita.

Kertomus tulevaisuuden amerikkalaisista. 

Volkkari - se puhuva auto.

Eletään 70-luvun puoliväliä. Veljekset, Mats ja Stefan Gräsen työskentelevät Kapellskärissä Viking Linen terminaalin kahvilassa. Terminaali on hyvin pieni parakki mallinen hökkeli, jota moni matkustaja kutsuukin räkäläksi. Gräsenin veljekset ovat saanneet vapaat kädet sisustaa tämän terminaali kahvilan.
Veljekset kutsuvat toisiaan nimellä Toinen, ja sen tähden heidän työkaverit kutsuvat heitä Toiseksi ja Toiseksi. He ovat suomalaisia, vaikka heillä onkin ruotsalaiset nimet.

Vuonna 1979 veljeksistä se toinen eli Stefan muutti Helsinkiin, jossa sai töitä lihakauppa Kaken Lihasta.
Mats jatkoi terminaalin kahvilassa. Mats tilasi lihaa Kakelta, josta hän sai alennusta, koska Stefan oli saanut Kaken Lihan hyvin kannattavaksi. Veljeksillä on liikemiehen verta.
Puolen vuoden kuluttua Stefan kyllästyi lihakaupan hommiin, vaikka olikin hyvin pidetty henkilö.
Hän muutti Tukholman eteläpuolelle, Huddingesta etelään. Sieltä Stefan ja Mats ostivat maalaistalon ja alkoivat kasvattaa karjaa. Heillä on myös kanoja. Munat he möivät Tukholmassa Hötorgetilla. Samoihin aikoihin Mats löysi elämänsä naisen. Nainen on Anna Hansen, ja tulee Tanskasta. Mats ja Anna tapasivat tansseissa. Silloin Mats iski silmää tälle tuntemattomalle tytölle. Anna sanoi, että hän lopettaisi tuollaiset tavat tai muuten hän potkaisee persuuksiin. Mats meni baari tiskille ja tilasi oluen. Jonkin ajan kuluttua Annakin ilmestyi tiskille ja pyysi anteeksi. Siitä lähtien he ovat olleet yhdessä. He muuttivat maalaistaloon, jonka Stefan ja Mats ostivat yhdessä. Heidän tilansa sijaitsee erään kosken rannalla. Toisella puolella on maantie. Tien ja maalaistalon välissä on pienoinen metsikkö. Heillä on pieni vehnäpelto.

Vuonna 1980 Mats lopetti terminaalin kahvilassa, koska Viking Line suunnittelee rakentaa suuremman terminaalin, johon he suunnittelevat vähän isompaa kahvilaa, ja haluavat itse päättää sen sisustuksesta ynnä muusta asioista. Veljekset alkoivat suunnittella tavaratalon perustamista Tukholman keskustaan. Vuosien saatossa heille on tullut suuri yhteysverkosto eri yritysten kanssa, siispä tavaran hankkiminen ei ole ongelma. Rahaakin heillä on. Syksyllä 1980 he ostivat konkurssiin menneen Öhmanin tavaratalon tilat Tukholman keskustasta. Tavaratalon nimeksi tuli Varuhuset City. He ostivat tavaraa eri konkurssi pesistä. Ruoka puolella he möivät omalla maatilallaan kasvatettuja vihanneksia sekä kananmunia. He yrittivät ostaa vihanneksia eräältä vanhalta mieheltä, joka asuu lähellä heidän maatilaansa. Hän asuu toisella puolen maantietä. Hänellä on vähän pienempi maalaistalo. Hän on omituinen ja on kylvänyt kummallisia siemeniä keskelle metsää. Siellä kasvaa jopa huumekasveja. Mies ei kuitenkaan käytä huumeita eikä niitä kauppaa. Hän vain kasvattaa niitä. Hän tekee myös kummallisia ympäristökokeita oman pään mukaan. Hän on muun muassa kaadellut öljyä kuoppiin ja sitten sytyttänyt palamaan ja sitten peittänyt kuopan. Kerran hän yritti eläinseksiä lehmän kanssa omassa navetassa. Juuri silloin Mats sattui tulemaan ja näki miehen puuhat ja yhteistyö päättyi heti siihen paikkaan. Mats ilmoitti asiasta poliisille, mutta mies oli ehtinyt hävittää todistusaineistot; teurastanut lehmän ja haudannut sen keskelle metsää. Tästä lähtien Gräsenin veljekset alkoivat kutsua miestä pölli-ukoksi, koska silloin lehmää pannessaan hänen kalunsa näytti pölliltä, ja toiseksi miehen navetan takana on suuri tukkipino. Miehen vaimokin on yhtä omituinen.
He yhdessä keksivät vaikka mitä hullua tekemistä. Pölli-ukolla on harmaa tuuhea tukka ja hänen vaimolla on melkein aina punainen huivi päässä. Veljekset kutsuvat Pölli-ukkoa sekä tämän vaimoaan pelkäksi ukoksi ja akaksi.
Loppu.

Ukko lähtee Nällistä!
Ukon oli pakko päästä hetkeksi pois Nällin läheisyydestä, ja hetken mielijohteesta hän tilasi matkan Suomen alueelle. Jotain puuttui hänen elämästään, ja tuo saunojen provinssi osoitti hänelle tien kohti uutta tulevaisuutta.
Viime aikoina varsinkin Sikari-Brandzer on ankarin sanoin kysellyt, että mitä Ukko oikein hakee Suomen alueen lomakohteista.
Tämä Novelli-sarja on ehkä yksi vastaus, tämä tarina yhdestä ukosta, joka etsii ja löytääkin vastauksen lukuisiin kysymyksiin. Suomen alueella on kahdet kasvot; kivat ja ravintola kasvot. Joku voi aina pettyä, mutta Ukkoa se ei erikoisemmin hermostuta, sillä hänestä on hyvä, että Suomessakin on ravintoloita. Joidenkin tietojen mukaan Ukko on ollut mukana perustamassa Turkuun ravintolaa nimeltä Tolmuset. Huhu on peräisin analogiselta Tarinatorilta eli tavallisesta kirjoituslehtiöstä 1980-luvun puoli välistä.

Muistojen taikapäivä!
Kahden viikon loma Suomen alueella on ohi. Ukko tunsi itsensä kaikin puolin virkistyneeksi eikä paluu Nällin ympäristöön tuntunut yhtään vaikealta. Ei, vaikka lomalla oli tapahtunut jotain turvallisuudesta poikkeavaa; satumainen seikkailu M/s Mariellalla, taika yö, jonka muisteleminen sai olon levottomaksi, mutta se oli ollut sattuman leikkiä, vain se ei toistuisi. Viimeisetkin muistot lomasta haihtuvat, kun Ukko sai kotiin palattuaan kuulla ikävän uutisen; Brandzer, Ukon paras ystävä, oli päässyt eläkkeelle. Ei se sinänsä ole mikään ikävä uutinen, mutta kun Brandzer on oikea työmyyrä ihan kuin eräs Pena Mynttinen, joka painaa duunia kahvitauollakin niin, että Ankki ja kumppanit joutuvat painostamaan Penaa tulemaan kahville. Sitten Pena tuleekin ja ottaa Mozart-kupin, ja kertoo joka kerta kupin tarinan, että siinä oli ostohetkellä suklaamunia.
Eräänä päivänä Ukko sai tietää, että Brandzer oli hiljattain myynyt helikopterinsa, jotta saisi lisää kahisevaa. Vielä eläkkeellä ollessa Brandzer aikoo tehdä pikku bisnestä, ja senpä tähden tämänkin tarinan nimi on Muistojen taikapäivä.

Ukon uudet seikkailut!
Brandzer lähetti työmiehen Nällin rakennustyömaalta koska tämä muistutti aivan liikaa
Läski Ekmania. Kuka ties se olikin Ekman ihan ite, ja se on aina niin pahalla tuulella, ettei sitä voi edes tervehtiä, kun heti on itkemässä akalleen Konnille. Konni sitten piipittää Ankille, että se ja se on ilkeä Ekmania kohtaan, vaikkei kukaan ole ollutkaan ilkeä. Ankikin tietää, ettei Ekmanin mieliksi voi olla. Aikaisemminkin Ekman ja eräs K-Annika ovat ottaneet rajusti yhteen. Nyt Brandzer, joka on sijais-rakennuspäällikkö, antoi potkut Läski Ekmanille, ettei tämä akkansa kanssa lähettäisi viruksia esinahkamiehille.Suomenkielinen bändi, joka rokkasi hienoin sävelin, jatkoi rokkaamista edelleen, kun vihdoinkin sai Ukolta hyviä kitaran kieliä Ruotsin alueelta. Kiitokseksi bändi aloitti Ruotsin kiertueen, jotta swedutkin saisivat kuulla upeita suomenkielisiä sanoja. Mitähän he mahtavatkaan kertoa keikasta koti-Suomessa, sen tietäköön kissa. Ainakin he kehuisivat hyviä kitaran kieliä. He kertoisivat koululaisista, jotka kuuntelivat mielenkiinnolla suomalais-ugrilaisia sanoja.Brandzer lähetti bändit ja punkkarit liikkeelle kaikkialta Euroopassa. Joidenkin matka suuntautui Nällin pihalle. Ukko on sinne rakentanut suuren juhlasalin, jäähallin, pienen linnakkeen nimeltä Yle-kuu. Tavoitteena on tehdä siitä kaupungin parhain äänityspaikka. Ukon tavoitteena on laulaa ja soittaa kauniit kesälaulut jopa neljälle levylle. Brandzer varustaa bändejä Ukon luokse levyttämään. Uurastus, vaivannäkö ja ahdistuskaan ei ole turhaa, sillä Ukko ei ole yhtä kova kuin Idols-tuomaristo. Versoi jotain aivan uutta; Ukko sai sanomansa, Lite-orkesterin ja runsaasti pursuavan hyviä pullia. Lite-orkesteri on Ukon oma bändi, jonka ensimmäinen levy on Kauniit laulut, joka virittelee kuuntelijansa kesätunnelmaan. Levyn parhaimpia biisejä ovat muun muassa Soi tiili, Laula talo, ylistäkää tohtoria.
Että semmoista!

Ukon muistelmat:
Kerran kun Ukko oli kahdestaan Brandzerin kanssa tämän asunnolla, niin silloin he muistelivat, että kuinka olivat etsineet muijaansa. Ukko aloitti muistelon näin kertoen: - Kun meikäläinen meni kerran erääseen diskoon ja tilasin Friscoo. Istuuduin erään pöydän ääreen. Saliin astui upea vaalea pimu. Silloin sanoin baarimikolle, että haluan kaksi Friscoa, ja salamana tarjoilija kiidätti kaksi Frisco-pulloa pöytääni, mutta pimu ei tullutkaan pöytääni vaan meni toisen pimun luokse. Ei auttanut muu kuin kitata Friscot naamaan. Se kyllä vitutti niin maan perusteellisesti. Poistuin diskosta ja huomasin sen nimen; Hotel Swan Helsinki. Sanoin hehkeälle nuorelle tummaihoiselle naisportsarille, että mikä ihmeen hotelli tämäkin murju oikein on, laatikoltahan se musta muistuttaa. Portsari äimisteli, että miten niin musta, että rakennushan on keltainen, et kai vaan ole persu, kun höpiset mulle mustasta, johon vastasin, etten suinkaan vaan mua himottaa sun suloisuus. Mä tykkään tummaihoisista tytöistä ja ennen kaikkea sinun etunimestäsi. Portsari kiihottui ja levitti jalkansa; se on täällä, se on täällä! Totta kai halasin oikein hellästi näin suloista nuorta naista, jolla on seksikäs nimi. Sitten tilasin taksin, ja menin ravintola Kultaiseen suihkuun, mutta siellä oli sikahinnat, siispä ajoin taksilla ravintola Granikseen, mutta sielläkin oli kallista. Sitten patikoin Kaivopuistoon, jossa törmäsin julisteeseen, joka oli laitettu puunrunkoon; Lucia esitys. Katsoin osoitteen, ja menin sinne. Siellä oli kova meno, ja tilasin Whiskyä ja sahramipullaa. Siellä tapasin Akka Kakkasen. Muutaman viikon kuluttua huomasin, että Akalla olikin raggarin kujeita, niinpä vein hänet takaisin Kaivopuistoon. Sitten tapasin Inkeri Rälläkän. Ukko lopetti kertomuksen ja hetken Ukko ja Brandzer olivat aivan hiljaa, niin liikuttava oli Ukon öinen seikkailu. Sitten Brandzer kertoi, että hänenkin tarina on suurin piirtein samanlainen.
Ukko päätti silloin tällöin käydä juttelemassa Hotel Swan Helsingin hurmaavan reseptiotytön kanssa. 
Sitten Ukko lähti kotiinsa nukkumaan.

Ukon pikkujoulu!
Kerran Ukko kävi jopa maamieskurssin, jossa opetettiin helposti mitä maamiehen pitää tehdä, jotta saataisiin hyvä sato. Koko syksyn Ukko opiskeli ahkerasti. Vähän ennen joulua kurssilaiset tekivät pienen matkan Tampereelle, jossa he shoppailivat kauppakeskus Vitosessa.Matkan jälkeen kurssilla oli joululahjan vaihto, jolloin jokaisella oli 50 euron lahja. Ukko osti sikareja. Brandzer osti My Little Pony -lehtiön. Kurssikaveri nimeltä Toivo Ryynänen osti itupottuja. Ukko sai itupotut ja häntä alkoi potuttaa. Brandzer sai itse ostamansa vihkosen, jolloin häntäkin keljutti. Ukko vitsaili, että My Little poneja voisi kutsua muovipötkylöiksi. Silloin Brandzerilta pääsi räkänauru. Ukko kertoi, että viime jouluna sain monen käärön takaa tulitikkurasian. Brandzer tunnusti ostaneensa tulitikut. Ukko kertoi, että viime jouluna hän antoi vessanpytyssä uitetun lyijykynän pätkän. Pikkujoulun jälkeen he menivät Ukon kämpille. Ukko kertoi, että viime yönä täällä kummitteli. Haamu kävi laittamassa valkoisen rätin Ukon sängyn viereen, jonka Ukko heitti pihalle. Silloin nurkan takaa kuului vieteriä muistuttava ääni. Ukko kurkisti nurkan taakse, jolloin hän näki haamun ilman lakanaa. Sitten haamu lähti livohkaan, ja sen koommin Ukko ei ole nähnyt haamusta vilaustakaan. Brandzer nauroi: "Olipa jännää!"

Brandzerin tarina
Brandzer meni Ukon kämpille rupattelemaan vanhoista ajoista, kun hän löysi sen oikean. Brandzer otti hyvän asennon Ukon valkoisella sametti sohvalla ja aloitti tarinansa: - Kun meikäläinen etsi muijaa, niin eränä päivänä kävelin pienessä kauppakeskuksessa, joka ei ole kovin suuri eikä sitä voi kutsua edes oikeaksi kauppakeskukseksi vaan se on käytävä talon läpi, jossa on muutama liike. Poikkesin kultasepänliikkeessä ja ostaa rapsautin varmuuden vuoksi kaksi sormusta, jos näkisin akkoja. Liikkeen ulkopuolella kohtasin sinut, Ukko, muistatko? Ukko vastasi: "Joo muistanhan minä!" Brandzer jatkoi: "Joo, sitten kävelimme kaupungin hienoimpaan ravintolaan, joka taisi olla Ravintola Kuusen asettajat, jossa tilasimme kalkkunaa ja riisiä, heh!" Ukko lisäsi: "Joo, ja joimme päälle Whiskyä!" Brandzer jatkoi tarinointia:
"Joo niin tehtiin, mutta pitkään ei siellä oltu, kun huomasimme hinnat... Hehheh! Sitten menimme diskoon, jossa joimme Friscot, ja sitten lähdimme patikoimaan bussipysäkille, ja sitten hyppäsimme bussiin, joka kiidätti meidät erääseen kaupunginosaan, jossa oli mukavan pieni kauppakeskus... Mentiin sisälle ja ostimme tupakkakaupasta pari suklaapatukkaa, jotka lahjoitimme herra Pässiselle, joka oli hulluna muijiin. Pässinen kertoi, että mistä saisi takuuvarmasti ilmaista pimppaa. Hän opasti meidät Ronkunperälle. Sinne mentiinkin. Siellä nähtiin ensin opastetaulu, jossa luki; Kätkänkorpi. Opastetaulun vieressä oli tienviitta, jossa luki; Horna. Tietenkään emme olleet niin pässejä, että olisimme menneet hornaan vaan mentiin Kätkänkorpeen päin. Siellä perillä oli pienoinen kartano, jonka nimi oli Ruikonperän talo. Se taisi olla pieni maatila Kätkänkorven pitäjässä, vaikka eräs yläsavolainen mies toisin väittää. Joka tapauksessa talossa oli kinkerit, jossa tapasin Inkerin. Kun tulimme sisälle, niin silloin siellä veisattiin jo täyttä häkää virsiä. Sitten tapahtui tosi hassua, kun pastori Kivesranta meni ulos pissalle. Nurkan takaa alkoi kuulua hirveä noituminen, kun pastori jäi munistaan kiinni ketunrautoihin... Hehee! Ukko naurahti: "Niin tosiaan, hahhaa!" Brandzer jatkoi: - Sitten lähdimme kolmistaan kotiin. Ukko kysyi: "Mutta missä Inkeri on nyt?" Johon Brandzer vastasi: - Joo, hän jäi kotiin maalaamaan tauluja. Ukko kysyi: "Mutta, tuon olen kuullut jossain... " Brandzer naurahti: - Joo, erään Suomen saksalaisen perustamassa apuvälinefirma Röllykässä työskentelee yks blondityttö, joka myös maalaa tauluja, ja se sakemanni on aivan hulluna siihen työnvetäjään... Brandzer nousee ylös ja haukottelee: "Joo, pitää lähteä kotiin, ettei Inkeri vaan lähde etsimään salarakkaita..."

Kummajainen
Lääkäri Nikula oli kaikkea muuta kuin onnellinen rientäessään läpimärkänä kaatosateessa kello kaksi yöllä kotiin potilaansa luota. Siksipä hän ei ollut uskoa silmiään, kun näki pitkin jalkakäytävää hitaasti liikkuvan rullatuolin. Tuolissa istui mies, jolla oli isot sarvet päässä. Aluksi Nikula päätteli, että mies tulisi jääkiekko-ottelusta, mutta eihän tällä hetkellä ole mitään otteluita. Nikula ymmärsi, että kyseessä oli mielikuvitusolento piru, joka lauloi, että on onnellinen sateessa. Lääkäri ihmetteli tuota kummajaista koska pirujahan ei ole olemassa, mutta silti se siinä lauloi eikä pelännyt mitään. Kummajainen näkyi pitävän sateesta kuin hullu polkupyörästä. Sitten Nikula huomasi taskussaan pistoolin, ja päätti ampua pirun, ettei vain kukaan hörhö alkaisi sitä palvoa, ja siitä tulisi todellinen hahmo. Nikula tietää, ettei pirua pidä tunnustaa, pitää itsepäisesti tuomita tällaiset pahat örkit. Nikula ei kuitenkaan ole ääriuskovainen, muttei kuitenkaan pakanakaan. Hän uskoo Luojaan, ja pyrkii noudattamaan kymmentä käskyä niin hyvin kuin osaa. Nikulakaan ei ole mikään pässi, vaikka joskus siltä vaikuttaa. Pirun tilalle kasvoi kaunis kukka ja sen viereen putkahti kyltti, jossa lukee, että kukka on kaikille kiinteistöpäälliköille, jotta he palkkaisivat entisiä erityiskoululaisia kaiken maailman rykijöiden tilalle. Että semmoista!

Ukko etsimässä Ramaputran päätä
Ukko on pätkätöissä lääninmuseossa, ja eräänä päivänä hän sai kirjeen Brasiliasta historiantutkija Mure Ramavitiltä, että pian hänen työpaikalleen tulee arvokas Ramaputran patsas. Seuraavana päivänä Ukon lääninmuseoon tulikin puinen paketti, joka sisälsi päättömän Ramaputran patsaan.
Seuraavana päivänä Ukko lähti Brasiliaan ottamaan selvää, että mihin pää oli kadonnut. Mure Ramavit kertoi, että patsas on lähtöisin Frisco Ramaputran temppelistä, joka sijaitsee keskellä Amazonan sademetsää. Hän lisäsi, ettei sinne Erkkikään uskalla mennä koska temppelin lähistöllä asuu kannibaaliheimot Eneledam ja Nosretep, ja heillä on mahtava ruokahalu.
Ukko ei pelkää kaiken maailman savunaamoja, kuten hän asian ilmaisi, ja päätti lähteä Frisco Ramaputran temppeliin. Hän matkusti höyryjunalla pieneen alkuasukas kylään viidakon laidalla. Siellä perillä hän kysyi yleisesti, että missä olisi Frisco Ramaputran temppeli, niin silloin kylän väki juoksivat paniikissa karkuun. Ukko sai kiinni yhden vanhan papparaisen, joka päätti kertoa, että miksi väki pelkää kyseistä temppeliä. Asia on niin, että siellä Eneledameilla on ruokavarasto, ja sinne ei ole menemistä, jos ei halua joutua heidän makkarakseen. Papparainen opasti tien temppeliin, mutta ei suostunut mukaan. Ukko lähti sapeli kädessä kävelemään kohti temppeliä, joka sijaitsee keskellä viidakkoa. Silloin tällöin hän kuuli Tarzanin hirveää huutoa ja örinää. Kannibaaleja hän ei nähnyt. Ehkä ne olivat päivänokosilla. Vihdoin ja viimein hän saapui temppeliin, ja erään temppeli rakennuksen sisältä löytyikin hänen etsimä Ramaputran pää. Ukko näki Eneledamien makkaravarastoja, mutta niihin hän ei tohtinut kajota koska ne saattavat olla ihmisen lihaa, ja sitten joutuisi oikeuteen koska sivilisaatiossa ihmissyönti on ankarasti kielletty. Muutenkaan Ukkoa ei ihmisenliha houkuta paitsi elävä ihmisliha naisrintamalla. Temppelissä oli hirmuinen gorilla, jonka Ukko ajoi tiehensä. Onneksi gorillat eivät ole erityisen väkivaltaisia. Temppelin lattioilla lojui Frisco limsapulloja sekä niiden etikettejä. Sitten Ukko laittoi päänsä pussiin eli Ramaputran pään, ja lähti talsimaan kohti alkuasukaskylää. Perillä kylässä väki katsoi huuli pyöreänä, kun Ukko ihan yksin oli käynyt Frisco Ramaputran temppelissä. Sitten Ukko matkusti junalla Brasilian pääkaupunkiin, ja sieltä Helsinkiin, ja sitten työpaikalleen lääninmuseoon. Sitten hän liimaa pään patsaan vartaloon. Museon johtaja Anntinn Pummila kehuu Ukkoa, että tämä ihan mukisematta kävi hakemassa puuttuvan pään, eikä alkanut temppuilemaan matkarahojen kanssa kuten museon muut työntekijät. Anntinn pomo antaa Ukolle palkkioksi 10 000 euroa. Illalla Ukko päättää mennä Kalastajatorpalle juhlimaan ystävänsä Sikari Brandzerin kanssa. Myöhemmin illalla he käyvät eräässä vantaalaisessa diskossa, jonka nimi on Järvenpäitten diskoteekki. Siellä kaverukset juovat monta pulloa Friscoa. Että semmoista!

Ukon unelmakesä
Ukko tiesi tarvitsevansa lomaa ja rentoutumista, mutta kun hän ajatteli sitä, niin silloin syyllisyys nosti heti päätään. Vaikka Brandzerilla, autoon sidotulla, ei ollut mitään asiaa vastaan, Ukko epäröi muuttaa Kööpenhaminaan Christianian kaupunginosaan, koska siellähän on huumeiden käyttäjiä. Ukkoa kiehtoo kaupunginosan nimi sen tähden koska eräs kiinteistöpäällikkö on samanniminen ja on hulluna kauniiden kukkien perään. Ukko päätti ainoastaan mennä lomalle Christianiaan. Se ei ollutkaan niin paha mitä media on kertonut. Siellä onkin ystävällisiä ihmisiä, jotka juovat runsaasti kaljaa, mutta sehän on osa Tanskan alueen kulttuuria. Christianiassa Ukko tutustui erääseen Rogeriin, joka omistaa veljensä Royn kanssa pienen huoltoaseman. Roy ja Roger alkavat kyllästymään huoltamon pitämiseen ja suunnittelevat parhaillaan mainostoimiston perustamista, jossa he tekisivät tv-mainoksia. Veljekset ovat aina olleet kiinnostuneita tv-mainoksista. Että semmoista!

Ukko maamieskurssilla
Kun Ukko meni maamieskurssille, niin siellä hän näki Pirun. Hän tuskin uskoi silmiään koska pirujahan ei pitäisi olla olemassa, mutta kun sellainen vaan oli kurssilla, niin hän päätti pitää pirua silmällä. Kun Piru meni kurssikeskuksen kellariin, niin silloin Ukko käveli olennon perässä. Kellarissa väestösuojan tiloissa myydään olutta, josta Piru tykkäsi kuin hullu polkupyörästä. Oluen päälle Piru söi kanelipullia. Kun se oli juonut ja syönyt, niin se poistui kellarista Ukko kintereillään. Kurssitunnilla kurssinvetäjä kysyi olennon nimeä, johon tämä vastasi ylpeästi: "Mä oon nähkääs Piru Parka!" Kurssinvetäjä ihmetteli kovasti, että kuinka jollain voi olla tuollainen nimi. Se ei sinänsä ole yhtään kummallista, sillä kurssilla käy vaikka minkälaista tursaketta.Kurssin jälkeen Ukko pyrki mukaan maajussien bändiin nimeltä Brandzer & Co. Suureksi ihmeeksi hän pääsikin mukaan, vaikka on epämusikaalinen. Ukko huomasi, että Pirukin on mukana bändissä, ja sillä on hirveän möreä ääni. Kerran kun bändiläiset olivat kiertueella, niin silloin keikkabussiin tuli moottorivika, ja Piru stressaantui niin paljon, että lähti juoksemaan korpeen. Sinne se jäikin koska siellä oli ruskeaa hyllyvää suota, ja upposi kokonaan suonsilmäkkeeseen. Bändiläiset juhlivat tosi rankasti koska nyt ei enää ole mukana pahoja henkiä. Sitten pian tuli mukaan eräs Tukihenki niminen nettiradiomies, joka pyörittää Ratiorules.net nimistä radiokanavaa. Tukihenki selitti, että se Piru oli varmaankin tullut Otanmäen kaivoksesta, ja se sattumalta eksyi maamieskurssille. Se on todennäköisesti totta, sillä Piruhan on kotoisin maanytimessä olevasta Hornasta. Varmuuden vuoksi Ukko löi Pirun uppoamispaikalle tammitolpan, jotta se menisi Pirun rinnasta läpi, ja niin tapahtuikin ja Piru heitti veivinsä, ja siitä lähtien Piruja ei ole olemassakaan, siispä Hevibändit ihan turhaan tekevät pirunmerkkejä. Että semmoista!

Ukko ja Sorjonen
Kun Ukko pitemmän tauon jälkeen meni maamieskurssille, niin siellä oli taas aloittanut uusi tursake, joka esittäytyi Sorjosen haamuksi. Tauolla Ukko vähän vakoili Sorjosta, että onko sillä puhtaita jauhoja pussissaan. Hän on kuullut huhuja, että äijä olisi ollut Lappeenrannan poliisin vakavien rikosten yksikössä rikoskyttänä. Ukko on aina säikkynyt poliiseja ihan kuin käärmeen olisi nähnyt, vaikkei ole tehnyt mitään rikollista. 
Eräänä päivänä Sorjonen matkusti Mallorcalle. Silloin Ukko kysyi kurssinvetäjiltä, että kuka on tuo Sorjonen oikein miehiään. Harmaatukkainen silmälasipäinen miespuolinen kurssinvetäjä naurahti: "Etkö sä tiedä, että Sorjonen on kauan sitten roikkunut hirressä, ja nyt sen haamu vaeltaa koska se ei saa rauhaa sielulleen. Näköjään Sorjosen haamu on saanut liharuumiin, mutta se ei taida tuoksua kovinkaan hyvin..." Ukko vastasi: "Jaa, toivottavasti Sorjonen ostaisi lentokoneesta deodoranttia sekä konjakkia, jotta se tuoksuisi paremmalle. Konjakki raikastaisi sen hengityksen ja deodorantti kainalot." Kurssinvetäjä nauroi ihan katketakseen.
Viikon kuluttua, kun Sorjonen oli palannut etelästä, ja oli jälleen maamieskurssilla, niin silloin tämä kysyi Ukolta, että minkä takia hän seuraa häntä. Ukko vastasi: "Halusin vain vahvistaa, että onko sulla puhtaita jauhoja pussissasi." Sorjonen vastasi: "Kittiä kanssa, totta kai mulla on puhtaat jauhot pussukoissa!" Vähitellen Ukko ja Sorjonen ystävystyivät, ja he pääsivät töihin; seurakuntatöihin. Heidän pitää siivota Yläkihlakunnan pitäjän kirkkomaata.
Siellä he tapasivat erään kummallisen jätkän, joka ihan koko ajan räkättää, ja sen tähden he alkoivat kutsua häntä Räkättäjä Anteroksi. Jätkän tukihenkilö on joku Jason niminen hyypiö.
Yläkihlakunnan kirkossa saarnaa pastori Pasteija, joka aluksi tutki Sorjosen, että onko tämä yhteiskunta kelvollinen. Tottahan toki Sorjonen on yhteiskunta kelvollinen. Sorjonen ihastui Räkättäjä Anteron tyttöystävään, joka on vaaleatukkainen Samantha Serbiasta. Tytön isä on käkkärätukkainen psykiatri Traijan. Sorjonen ja Samantha muuttivat yhteen, ja vuoden kuluttua tanssittiin suomalaisserbialaisia häitä. Että semmoista!

Ukko ja musiikki
Ukko istuu kotona valkoisella sohvallaan ja miettii asioita. Pitkään aikaan hänellä ei ole ollut mitään tekemistä.
Mitä ihmettä keksisi? Hän päätti mennä kaupungille.  Yhdys-säästöpankin ikkunassa hän näki tontti-ilmoituksen.
Hänelle tuli kuningasajatus ostaa tontin ja rakentaa omakotitalon. Hän säntäsi pankkiin sisälle ja ostaa rapsautti tontin. Pankinjohtaja Nikula kysyi, että mitä varten hän oli usein katsonut hänen konttorinsa ikkunasta sisään. Ukko vastasi: "Koska mä haluan sen tontin!" Nikula vastasi: "Ei se tontti ole ainakaan täällä mun konttorissani!" Ukko lähti katsomaan vasta ostettua tonttiaan, joka on kaupungin laidalla. Se on todella loistokas.
Jo viikon kuluttua tontilla oli upea omakotitalo. Kun Ukko alkaa rakentaa taloa, niin silloin ei kyllä kauaa nokka tuhise. Viikon kuluttua talo oli jo asumiskunnossa. Ukko osti mikrofoneja ja kovaäänisiä, jotka hän asensi olohuoneeseen. Sitten hän laittoi lehteen ilmoituksen; Perustettu uusi lauluopisto. Sitten Ukko osti paljon laulukirjoja, joissa on lasten- ja iskelmälauluja. Jo viikon kuluttua talolle oli tullut paljon väkeä, jotka haluavat oppia laulamaan, jotta pääsisivät Idolsiin. Ukko piti nimenhuudon, jotta kuulisi, että ketä on paikalla. Hän huomasi, että Sorjonenkin oli paikalla. Tätä nykyään Sorjonen on Brandzerin bändissä rumpalina.
Muutkin rentut Brandzerin bändistä päättivät siirtyä Ukon kelkkaan, koska Brandzer polttaa liikaa sikaria. Brandzer huomasi Ukon lehti-ilmoituksen, ja meni Ukon talolle katsomaan mitä ihmettä se höyrypää taas on keksinyt. Ukko esitteli kaverilleen uutta lauluopistoa, jossa hän on päättänyt perustaa kuoron nimeltä Man's Sounds Club. Brandzerilla välähti: "Eiks voitais yhdistää bändejämme, jotta meillä molemmilla olisi jäseniä?" Ukonkin mielestä ideassa on munaa, ja he yhdistivät bändit, ja nimi muuttui New Music Clubiksi. Nyt molemmat ukot ovat iloisia, ja Ukko Kukkolalla on mielekästä touhua niin, ettei hänen tarvitse mennä kunnan päivätoimintaan tursakkeiden kiusattavaksi.

Ukon vaari
Ukon vaari oli nimeltä Viljo Kukkola. Sukunimi on luultavasti Torniolaaksosta. Sodassa Viljo oli kova ampumaan. Hän ampui jokaista, joka liikkui vihollisen linjan takana. Öisin kun Viljo oli vartiossa, niin silloin hän lueskeli Jallua ja kaipasi vaimonsa karvatupsua. Eräänä yönä alkoi kova tulitus niin, että Jallu putosi juoksuhaudan pohjalle, ja tallautui aseveljien jalkoihin. Kysymys oli kahdesta Jallusta; Viljon paras kaveri oli myös samanniminen, joka sai osuman vihollisen luodeista, ja mätkähti Jallu-lehden päälle niin, että lehti meni ihan veriseksi. Viljo joutui venäläisten vangiksi ja joutui Siperiaan. Viljo teljettiin hiekka punkkeriin. Vähän myöhemmin Viljo huomasi taskussaan lusikan, jolla hän kaivoi pakotunnelin ulos. Ulkopuolella hän kolkkasi vartijan, ja otti häneltä konekiväärin ja käsikranaatit. Hän ampui jokaisen vartijan jotka yrittivät ottaa hänet kiinni. Sitten hän meni rautatielle, jossa hän jäi odottamaan Moskovaan päin menevää tavarajunaa. Kun juna ajoi ohitse, niin silloin hän hyppäsi kyytiin. Moskovassa hän ampui miliisin ja otti häneltä auton, ja lähti ajamaan kohti Viipuria. Hän asettui asumaan Viipurin kaupunginhotelliin, mutta kuukauden kuluttua hän joutui evakkoon. Enää Viipuri ei kuulu Suomelle. Viljo näki omin silmin kun Siniristilippu laskettiin alas Viipurin linnan tornista ja tilalle nostettiin Neuvostoliiton punainen kangaspalanen, jota kommarit kutsui lipuksi, kuten Viljo on monesti sanonut. Viipurista Viljo matkusti Tornioon jotta olisi kaukana Neukkulasta. Torniosta olisi lyhyt matka Ruotsin puolelle. Sodan loputtua hän meni naimisiin erään Inkeri Inkisen kanssa, ja rakensivat rintamamiestalon Kukkola koskelle. Sitten Viljolle ja Inkerille syntyi potrapoika, joka kastettiin Vilhoksi. Kun Vilho tuli miehen ikään, niin silloin hän muutti Helsinkiin Mannerheimintielle, jossa hän tapasi Alman joka synnytti Ukon. Moni onkin ihmetellyt sitä kun samoihin aikoihin syntyi Östersundissa eräs Urho Kukkola, ja hänen äiti on Alma ja isäukko on Wilhelm, mutta tämähän on vain sattumaa, mutta miten ihmeessä heillä on sama sukunimi? Ehkä suvun geeneissä on määrätty lapsen nimet... Että semmoista!

Maamieskurssi jatkuu
Kun Ukko aloitti maamieskurssin pitkän ihanan kesäloman jälkeen, niin silloin kurssinvetäjät laittoivat Ukon ihan pottuillessaan väärään lukaaliin. Hänen kuuluisi siirtyä ylemmälle tasolle, mutta keljuillessaan vetäjät laittoivat hänet edelliselle tasolle. Oikeassa lukaalissa käy muun muassa Sorjonen, Inkeri "Nau Essen" Rälläkkä, Inkeri "Moon" Inkinen, Roope "Haisuli" Fariini sekä Tuomas "Rupi" Risula. Liikanimistä voi päätellä, että millaisia tursakkeita maamieskurssilla käy. Kurssinvetäjän on harmaatukkainen Tonkko Tonkkoinen.
Ukko kysyi, että minkä takia hänet laitettiin alemmalle tasolle, jolloin kurssinvetäjä raapi päätään, ja mumisi: "Sama pää kesät talvet..." Niin Ukko pääsi ylemmälle tasolle, jonne hän kuuluukin. Monesti Ukko autoili kaupunginosa Jukolassa, mutta minkä ihmeen takia juuri Jukolassa? Vastaus on se kun siellä on kaupungin suurin videovuokraamo jossa on hyvät valikoimat pornoleffoja. Ukko rakastaa pornoleffoja. Hänen mielestä niistä saa hyviä ideoita, ja sitten akan kanssa niitä on mukava toteuttaa. Ukon akkakin on pornon ylimpiä ystäviä, ja he yhdessä katsovat nakuleffoja, ja sitten kokeilevat filmillä nähtyjä rakastelu juttuja. Nuorena Ukko oli valtion kondomi testaajana, ja esiintyi analogisella kotisivulla eli Piirustuslehtiössä. Siihen aikaan se oli hyvin rohkea päätös, mutta se kannatti, sillä Ukko sai hyvän palkan valtion seksiministeriöstä, joka oli huippusalainen, josta kukaan muu ei tiedä kuin Te juuri nyt. Että semmoista!

Ukko pyöräilee
Eräänä päivänä hän lähti pyöräretkelle. Hän asuu Helsingissä Mannerheimintiellä melko lähellä Eduskuntataloa. Hän aloitti pyöräretken ajamalla Olympiastadionin ohi, ja sitten hän pyöräili kerrostalojen ohi. Pian hän tuli pyörätieristeykseen. Oikean puoleinen pyörätie menee pääkadun ali Patterivuoren koululle, ja vinosti suoraan menevä pyörätie menee Jukolaan, jonne Ukko päätti mennä, sillä siellä hänellä on eräitä intressejä. Jonkin aikaa pyöräiltyään tuli vastaan pieni metsikkö jonka siimeksessä on Jukolan kirkko. Hän pyöräili kirkon ohi kohti pyörätie siltaa, joka menee Maamiehentien yli. Sillan toisessa päässä on Jukolan ostokeskus, mutta sinne Ukolla ei ollut asiaa vaan hän polki kohti urheilukenttiä jossa maahanmuuttaja nuoret pelasivat jalkapalloa. Ukko ajoi kenttien ohi koska häntä ei koskaan ole urheilu kiinnostanut. Pian vastaan tuli pyörätie tunneli, jonka toisessa päässä on joku asuntoalue. Sinne Ukon ei tarvinnut mennä vaan hän kääntyi oikealle. Hän sinkutti jonkin matkaa ja sitten kääntyi taas oikealle rivitalojen parkkipaikalle. Hän ajoi parkkipaikkojen läpi ensimmäisten rivitalojen luokse ja sitten meni erään oven taakse ja painoi ovikellon nappulaa. Kyseisessä asunnossa asuu Sikari Brandzer, joka tuli heti avaamaan. He juttelivat niitä näitä ja joivat kahvia. Vähän myöhemmin Ukko lähti pyöräilemään kohtia kotia. Matkalla hän poikkesi Kalkkaronkadulla katsomassa Sorjosen taloa, mutta sisälle hän ei kehdannut mennä. Sitten hän ajoi kotiin. Ukko suosittelee kaikille pyöräilyä, ettei tulisi tietokonekunto.Seuraavana päivänä Ukko taas lähti pyöräilemään, ja tällä kertaa hän ajoi kaupunginosa Markkakartanon kautta, koska siellä ei ole pitkään aikaa tullut käytyä, joka johtunee siitä kun siellä asuu paljon maahanmuuttajia. Ei sillä, että Ukko olisi rasisti vaan että häntä hieman pelottaa turhautuneet pakolaisnuoret. Turhautuneina he saattavat ryöstää ja hakata ohikulkijan. Se ei ole heidän syynsä vaan yhteiskunta järjestelmän joka kieltää esimerkiksi Serbiassa psykiatrin koulutuksen saaneita saada psykiatrin töitä Suomesta. Ukkoa ottaa pattiin kun pakolaisia sorretaan. Joka tapauksessa nyt Ukko ajoi kyseisen kaupunginosan läpi Jukolaan. Nytkin hän meni Brandzerin luokse. Kun hän kääntyi pihakadulle, niin silloin hän ajoi päin puomia. Onneksi ei käynyt pahasti ja Ukko kiroillen nousi ylös ja talutti pyöränsä Brandzerin oven luokse ja painoi ovikelloa. Pian Brandzer avaa oven ja miehet menevät keittiöön juomaan kahvia. Ukko otti salkustaan esiin nuottivihkosia, joihin hän on ihan ite kirjoittanut soman laulun; Tiedät, että oot nero, muttet sentään polttaja Nero. Brandzer ihastui biisiin niin, että hänen oli aivan pakko heti laulaa se. Ukko otti esiin Brandzerin kitaran, jota hän osaa ihan kiitettävästi soittaa. Sitten Brandzer esitti oman laulunsa, jolla on yksinkertainen nimi; Lallallaa! He päättivät muuttaa bändin nimeä, ja uudeksi nimeksi tuli Sing King Song. Seuraavana päivänä oli taas maamieskurssi, ja silloin ohjelmassa oli suunnistusta, sillä pitää maajussinkin osata suunnistaa.

Todellisen Teräsmiehen tarina
Todellinen Teräsmies eli Supermarketman lienee kaikkien Supersankareiden isukki. Yliluonnollisia voimia omaava miehenköriläs nousi tarinoiden ensimmäiseksi Supermarketsankariksi. Todellinen Teräsmies astui ensi kerran julkisuuteen Euroopassa vuonna 2001 Viihdekomppanian kotisivulla. Hahmon tekijät Jerry Mentaali ja Jõgi Örinä olivat pitkän linjan Sci-fi-faneja. Ketä lieneekään, sen tietäköön eräs Maggan-kissa.
Todellinen Teräsmies on kaikkien aikojen kovin jätkä vaikka käyttääkin pehmeitä rasvoja, ja kroppa kiittää. Hän lentelee huimalla nopeudella ja käyttää käsittämättömän suuria voimia. Hänen ruumiinsa kestää mitä tahansa. Hänellä on Röntgenkatse ja Superkuulo. Jos jossain joku alkaa juoda kahvia niin silloin hän porhaltaa paikalle ja sanoo: "Anna kahvia!" Todellisen Teräsmiehen heikkous on vain Annahoj Nosnaj niminen Supertyttö, joka tietenkin on blondi, joka sattuu olemaan raskaana, muttei Todelliselle Teräsmiehelle vaan eräälle HP:lle. Silti Todellinen Teräsmies kiihottuu Supertytöstä.Todellinen Teräsmies on saanut runsaasti erilaisia tursakkeita, joista ei kyllä hullukaan ota selvää. Merkittävin heistä on tietenkin Mynttinen eli Myntmannen, joka seikkailee toisinaan Todellisen Teräsmiehen kanssa. Räkättäjä-Antero sekä muut tursakkeet ovat alempaa kastia. Kaikkein alimpana on Läski Ekman, jota ei koskaan tulla näkemään Lektyrtorgetin puolella, ainoastaan Tarinatorilla se pökkii isolla mahallaan. Pahempi hemmo kuin Lillukan Reiska.Todellinen Teräsmies-saagassa Cajanus planeetalta saapunut pienokainen Jimmeli on löytänyt kodin hyväsydämisten JT69,9:n ja JT83,2:n luota. Silmälaseja käyttävän Jim-Adolfin nörttimäinen hahmo on oiva peiterooli Jimmelille.Aikuisena Jim-Adolf lähtee Megapolin kaupunkiin, missä hän pääsee töihin kommandiittiyhtiö Röllykkään, jossa hän tapaa vaikka minkälaista tursaketta kunnes tapaa Supertytön, joka ei todellakaan kuulu tursakkeihin. Hän salaa todellisen minänsä myös Supertytöltä, johon hän on tulenpalavasti ihastunut vaikka tyttö onkin raskaana.Jokin Todellisessa Teräsmiehessä viehättää kaikkia miehiä, vaikkei hän sytykään miehiin, mutta miehet näkyvät syttyvän hänestä. Ehkäpä nämä voivat unelmoida olevansa pehmeitä rasvoja käyttäviä kovia jätkiä, jotka Jim-Adolfin tapaan joutuvat salaamaan uskomattomat kykynsä ja tekosensa, mitä ne nyt lieneekään, kuten sanottua; sen tietäköön Kuusikummun Maggan-kissa.
Entäpä sitten Todellisen Teräsmiehen onneton rakkaus, jossa hän joutuu piilottamaan tunteensa, kuten moni mies arkielämässäkin? Supermarketmiehestäkin tulee heikko. Jonkinasteinen kyvyttömyys tai saavuttamattomuus rakkaudessa näyttää olevan kaikkien Supermarketsankarien kohtalo.Todellinen Teräsmies on traaginen sankari kuten Pohjolan mytologian miehet, jotka kapakan pöydän alla pätkivät akillesjänteitä (Hyi!), jolloin päässä alkaa soida härskeimmät Irwinin laulut. Todellinen Teräsmies-kertomusten merkilliset tarinat kytkeytyvät luovasti fysiikan lakien mahdollisuuksiin. Internetissä syntynee rinnakkaisia tarinoita, joissa roolit voivat kääntyä päälaelleen. Näin pahoista voi tulla hyviä. Tästä voi löytää myös eettisen tulkinnan.Vuosikymmenten varrella Todellinen Teräsmies-kertomuksiin on kasvanut melkoinen henkilögalleria. Tursakkeiden kärjessä on Todellisen Teräsmiehen arkkivihollinen, Läski Ekman. Sankareihin kuuluu esimerkiksi Supertyttö, Todellisen Teräsmiehen naispuolinen vastine. Ensimmäinen Todellinen Teräsmies-aiheinen kertomus syntyi 1980-luvun alussa punaiseen muovikantiseen vihkoon. Parhaillaan sekä Tarinatori että Lektyrtorget näyttävät vuonna 2001 julkistettua nuoren Jim-Adolfin vaiheisiin keskittyvää Die Beste Jahrenia. Parhaillaan on tulossa uusi kertomus. Sankarina hameessa on Johanna Kivinen. Suunnitteilla on myös kuunnelma, jossa Todellinen Teräsmies ja Mynttinen vihdoin kohtaavat, mutta Johanna Kivisen seikkailut taitaa olla hauskempia. Internetissä Todellista Teräsmiestä julkaistiin Viihdekomppanian alla jo vuosina 2001-02. Oman sivuston Supermarketsankari sai vuonna 2003, jolloin sitä mainostettiin niin ahkerasti, että Reuteri oli vähällä hermostua.

Skitsofreeninen Superromanssi
Eurooppalaissarja Todellinen Teräsmieheni (Annahoj & Jim-Adolf: The New Adventures of Supermarketman) antaa Jim-Adolfin eli Todellisen Teräsmiehen ohessa runsaasti tilaa Annahoj Nosnajille ja näiden kahden skitsofreeniselle romanssille. Jim-Adolf rakastaa Annahojia molemmissa persoonissaan, mutta tämä häntä vain siinä toisessa. Nykyistä muistuttavaan aikaan sijoittuvan kertomuksessa identiteettiongelman kanssa kamppailevana miehenä on erittäin suurikokoinen Läski Ekman. Sexi Tyttönen esittää itsetietoista sosiaalipedagogia Annahoj Nosnajta, joka väheksyy maalaispoika Jimmeliä mutta retkahtaa Jim-Adolfiin.

Anntin Pummila myy apuvälineitä ja eurooppalaista unelmaa
Kreivisaaren konttoristit
Ennen he olivat pelkkiä byrokraatteja. Sitten tulivat ravintoloitsijat ja lääkärit.
Uusimpia staroja ovat konttoristit. Eikä kyse ole vain pelkistä sosiaalikotkista. Anntin ajaa Mersua ja valitsee asunsa sen mukaan onko joulu vai Juhannus. Hän valmentaa kummallisia tursakkeita ja on itsekin melkoinen tursake. Reality-sarja Kreivisaaren konttoristit kertonevat siitä, miten Anntin perustaa uuden apuvälinesalonkinsa yhdelle kaupungin himotuimmista liikepaikoista keskelle Cityä. Miksi eurooppalaisten katsojien pitäisi tutustua tv-sarjaan?
- Joo, sen tietäköön kissa... Se mitä kutsutaan eurooppalaiseksi unelmaksi, on oikeasti globaali unelma. Kaikki haluaa unelmaa, Anntin selittää. Anntin varttui aikuiseksi akaksi keskellä Trollywoodin Showbisnestä. Isä on kirjailija ja äiti sisustussuunnittelija. Veljestä tuli näyttelijä ja siskosta koreografi. - Minusta piti tulla näyttelijä, taiteilija tai ammattiurheilija, Anntin kertoo.
Seksikomedia
Pratstudio vuodelta 2005 käänsi nuoren naisen pään. Mimmi Lehmusvuoren näyttelemä seurapiiri konttoristi sai Anntinin vaihtamaan Danishhill High Schoolin Day Activityyn.
- Olen sittemmin tavannut Mimmin, mutta en ole käsitellyt hänen papereitaan, Anntin harmittelee. Monen muun henkilön papereihin Anntin on päässyt käsiksi. Hänen palkkalistoillaan on suuruuksia Johannasta Jimmeliin. Jennifer T on ollut Trollywoodin kiintotähti jo vuosien ajan. Onko näköpiirissä uutta esinahan kuvaa? - Ei vaan Jenniferin alapään pehko on Out, kuuluu Anntinin julma tuomio, mutta siinä Anntin "Bumm-Bumm" Pummila on väärässä, sillä Jenniferin alapään pehko on ikuisesti In, kysykää vaikka Jimmeliltä, hän tietää. Myös Johannan pehko on In vaikka tyttö onkin raskaana HP:lle, ja sitä Jimmeli ei oikein halua paljastaa. Hän paljasti HP:n salaisuuden vasta kännipäissään ja se on hintin perkele. Jimmeli onkin semmoinen hauska huuliveksa, kysykää vaikkapa Reuterilta tai joltain muulta kansainväliseltä uutistoimistolta.
- Toivon todella, että Annkin tytär, Jennifer, syrjäyttäisi hänet, mutta silläkin rintamalla on jo joku HP vauhdissa, ei tietenkään sama jätkä. Joka (Tähtitreffit, North Sea) oli Anntinin Kreivisaaren konttorin ensimmäinen duunari, mutta Anntin ei uskalla häntä palkata koska miespuoliset duunarit ovat hulluna naiskauneuden perään ja pian Annkin tytär joutuisi aivan varmasti maistamaan kiellettyä hedelmää. Saman kohtalon saattaa kokea uusi tulokas Johanna. Annkin tytär Jennifer sattui sopivasti paikalle, kun konttorin avaamiseen oli enää tunteja aikaa, ja kaikki oli vielä levällään kuin Novan Jokisen eväät. Anntin ei kuitenkaan sanonut lempiduunarilleen ei, vaan leikkeli tämän paperit keskellä työmaata. Anntinin mukaan Kreivisaaren konttoristeista on tulossa kokkeja isompia ja parempia staroja.
- Hyväkin Annikin Saarioisten ateria voi muuttaa yhden päivän, mutta hyvä duunari voi muuttaa koko elämän, hän filosofoi.
Tosi-tv:n kohdalla todenmukaisuus on lakannut olemasta kiinnostava kysymys, oikea kysymys kuuluu, mitä ohjelma myy. Kreivisaaren konttoristien neljä tärkeintä sponsoria ovat Expressen, Turvatum, Revben ja Synoptiker. Ne näkyvät sarjassa kuin entisen miehen kello.
Tuotesijoittelu tekee viattomasta katsojasta vaivaantuneen katsojan. Huomio kiinnittynee epäolennaisuuksiin, kuten onko ulko-oven ikkuna maitolasia, vai onko se sutattu väärien tarrojen peittämiseksi.

Juuri nyt Anntin tekee pitkää päivää oman uraputkensa eteen. Jokaisen apuvälineen on oltava täydellinen, ennen kuin hän laittaa oman nimensä tuotteen etikettiin. Kysyessäni ostovinkkejä, että minkä apuvälineen kannattaisi ostaa jos vaivana olisi tavanomainen pässeys, niin vastaus tulee kuin apteekkiyhtiön hyllyltä:
- Piakkoin avataan webbisaitti, josta tuotteitani saa tilata maailmanlaajuisesti. Sieltä löytyvät vehkeet teikäläisten pässeys ongelmiinne, hän lohduttaa.Anntin kertoo haluavansa tehdä tuotteittensa tilaamisen mahdollisimman helpoksi. Hyvä apuväline on yksinkertainen, joka kohottaa itsetuntoa. Yksi naisen motoista kuuluukin;
"Klara gumse kött!" - selvää pässin lihaa.
Anntin puhuu konttoristin työstä palveluammattina, jossa asiakkaan tyytyväisyys on tärkeintä. Tämä pitää varmasti paikkaansa muissakin asiakaspalvelutilanteessa. Kreivisaaren konttoristeissa tärkeintä on kuitenkin Anntin Pummila ja hänen unelmansa. Naisen ego on sitä kokoluokkaa, että konttorin koko huutaa lisää neliöitä. Kuten Jimmeli on jo monesti sanonut: "Mitä väkkee sitä onkaan!"

The New adventures of Jim!
Cityhall 1
Ikuisia kertomuksia siitä mustasta sarvikuonostamme - Jim Branderista. Cityhall ykkösen juoni satuilee tähän malliin: Ravintoloitsija Inka Seppälä kuorii perunoita lounasravintolassaan ja sinne myös jää, ellei joku onnistu löytämään suureen virastotaloon kätkettyä rakkauden voimaa. Sankariksi ilmoittautuu Jim, mutta ensin hänen on etsittävä ruokalistat neljästä sessio-salista, jotta ravintola salia vartioiva lumous särkyisi. Tummaviiksinen miehen köriläs vipeltää pitkin käytäviä. Jos hän poikkeaa ulos, niin voi saada kimppuunsa vihaisia ympäristöaktivisteja. Tällöin voi kivuta neljänteen kerrokseen ja katsoa asuntoyhtiön ikkunasta, josta näkyy äsken mainitut aktivistit. Myös katolta voi nähdä tarkemmin paikkoja, mistä tyypillisenä esimerkkinä ovat aktivistien kansoittamat sillat ja tiet. Virastotalo on niin laaja viisi kerroksinen sokkeloinen rakennus, että itse asiassa se muodostaa erillisiä seikkailuja. Seikkailun edetessä Jim saa käyttää lihaksiaan ja oppii uusia sanontoja. Menestyksen avaimena ovat keskustelut vastaan tulijoiden kanssa ja lukaalien koluaminen viimeistä sopukkaa myöten. Kokonaisuus on seikkailullinen, mutta pääpaino on itsensä selittävässä syömisessä ja hyppelyssä. Hommassa on kiitettävästi vaihtelevuutta ja loistavat tilat, paitsi että paikoitellen konttori taso lipsahtaa byrokratian puolelle. Klassikon ainekset ovat periaatteessa koossa, mutta jokin määrittämätön tekijä ei Jimin päässä loksahtanut paikoilleen. Ehkä se johtuu saksalaisille tyypillisestä tavasta nauraa kliseiselle juonelle. Jimhän on syntynyt Berliinissä.

Jim ja pienet mustat muovipussukat
Jim, kaikkien aikojen paras tiskijukka, lahjoitti aktiivi kautenaan meille eurooppalaisille unohtumattomia hetkiä. Hänen rakkaimmat kamansa - 20 muovipussia, joista yksi sisältää rajavartijan takin, jonka hänen isänsä Raimo oli ottanut mukaansa hänen Saksan aikaisesta työpaikasta. Hänhän oli rajavartijana Checkpoint Charlien rajan ylityspaikalla. Takin arvo on mittaamaton. Nyt pussien kohtalo on vaakalaudalla; jäävätkö ne Sukevalle vai joutuvatko ne mahdollisesti ulkomaille? Nordkappin miesten toimesta kamat ovat nyt Suomessa. Monet Rave asiantuntijat sekä myös tavalliset pulliaiset ovat ehdottaneet, että kamojen sopivin säilytys paikka olisi Branderien kartano Sukevalla. Jim itse on samaa mieltä. Siksi Suomen Disko säätiö on nyt käynnistänyt kansalaiskeräyksen, jonka tarkoituksena on tukea Jimin päätöstä. Kerätään porukalla Jimille fyrkkaa niin, että hän voi nykyisessä elämän tilanteessaan arkistoida kamansa kellarikomeroonsa. Keräyksen mahdollinen tuotto takin ja pussien lunastamisesta säätiöidään Jimin Rave rahastoksi. Vetoamme suomalaisiin
Raven ystäviin, että keräys talkoilla toivomme hyvän asian onnistuvan.
Rikostarkastaja Kasa on takavarikoinut Jimin rakkaimman takin ja Ekstaasi-pussit. Ekstaasi ei ole mitä tahansa kamaa vaan erään Niina Arolan valmistamia energia pillereitä. Niistä ei tule riippuvaiseksi eikä niillä ole sivu vaikutuksia. Kasa luulee niitä tavallisiksi Ekstaasi päihteiksi. Niina on ammatiltaan laboratorioassistentti, ja osaa sekoitella erilaisia aineita yhteen jotta tulisi energia pillereitä, joista ei tulisi riippuvaisiksi. Monet urheilijat ovat ostaneet niitä häneltä koska niiden käyttö ei näy virtsa ja veri kokeissa, vai, että sillä lailla!

Rad racer
Musta savu pöllyää ja kuminpalaset sinkoilevat, kun Jim kiihdyttää ahnaiden Ladojen ja Skodien ohi 200 kilometrin tuntivauhtiin. Mutta voi, valkoinen vauhtihirmu jäi ihailemaan seksikkäitä tyttöjä ja ajaa pientareella pari metriä, jolloin Jim jarrutti ja meni typyköiden luokse ja makasi heidän kanssa autonsa konepellin päällä. Tavanomaiset mutkaiset maantiet on oiottu ja nyt ne ovat mukavasti kumpuilevia, mutta ei suinkaan Manamansalon tien tyylistä vuoristorataa muistuttavaa ajorataa. Jimin ajotaito on aika loistava, mutta tien pientareella voisi olla enemmän satasen nopeus rajoituksia. Kerran Jim ajoi nasta laudassa ja pollarit pysäyttivät hänet pitkän takaa-ajon päätyttyä, jolloin he olivat lähellä sakottaa häntä, mutta Jim antoi heille viinapullon ja poliisit antoivat Jimin jatkaa matkaa ilman sakkoa. Auton vaihteisto on automaattinen, joten ajajan huoleksi jää vain kaasu, jarru ja turbokytkin. Turbon käyttämisen huomaa paitsi moottorin äänestä, niin myös peilien lievästä värinästä. Jimillä on lisäksi tummat Ray Panit silmillään, jotteivät taksikuskit tunnistaisi häntä koska nehän taitavat olla huorien pentuja. Jimin auto on valkoinen BMW.

Metal Gear
Se musta sarvikuonomme Jim Brandzer taitaa taiteen. Metal Gear - operaation juoni on sieltä tavanomaisimmasta päästä, eli yksinäisen miehen on tunkeuduttava EU:n vastustajien päämajaan ja tuhottava esitteet ja ynnä muut aivopesu välineet.
Alussa sankarimme tipautetaan maastoon, jossa hän hölmistyneenä penkoo vihreätä reppuaan. Siitä ei löydy muuta kuin radiolähetin ja lämpöiset villasukat, joiden sisällä on pieni pontikkapullo, jonka hänen isänsä Raymond on ihan ite keittänyt.
Euroopan pelastaminen on näköjään pienen budjetin varassa. Siispä ei auta muu kuin pistää monoa toisensa eteen ja koluttava kaupunkeja parempien varusteiden toivossa. Kaupungeissa rakennusten välissä partioi Skinejä ja muita äärioikeistolaisia sekä äärivasemmistolaisia, joihin on sovellettu Sieg Heil sekä Tovarits systeemiä, eli ne hyökkäävät jos joku hiippailee heidän näkö piiriinsä ja paljastaa olevansa EU:n kannattaja. Siis Jim pitää visusti turpansa tukossa. Siitä taidosta hän saa kiittää sähköposti kirjeenvaihtaja Reuteria, joka on kovistellut häntä pitämään turpansa kurissa, sillä aikaisemmin Jimillä oli oikea moottoriturpa. Aluksi Jimillä on aseena pelkät nyrkit, joilla hän poistaa Skinien hampaat. Jim koluaa vastustajien kampanjabussit läpikotaisin joista hän löytää toden näköisesti Kalashnikoveja. Hän tuhoaa esitteet ja syö heidän pullansa joita he tarjoavat ihmisressuille. Rakennuksissa hän törmää usein infrapunahälyttimiin joiden ali hän ryömii. Rakennusten ovissa on koodilukot, jonka saa helposti auki. Koodit ovat naurettavan helppoja! Harmillinen töppäys olisi jos poliisit näkisivät Jimin, jolloin he rupeisivat väittämään Jimin hommia epädemokraattisiksi, ja Kyllä-puoli saisi syyt niskoilleen, senpä vuoksi Jim on erittäin varovainen, etteivät viranomaiset näkisi häntä, jolloin rikostarkastaja Kasan viikset nousisi pystyyn.

Vetehinen
Ensin silmiin pistää kauniit tytöt ja mukava tunnelma. Vetehinen tarjoaa seikkailijalle kokemuksen, josta ei ole vertoja. Seikkailijan pitää etsiä avaimia avatakseen ovia. Hänen on myös käyttäydyttävä diplomaattisesti tai muuten Jimin sähköposti kirjeenvaihtaja Reuter hermostuu. Vetehisen sisustuksen voi hyvin verrata M/s Cinderellan diskoon.
Sisään astuminen ja ruokalan menu ovat omaa luokkaansa, vaikkakin ruokala on aika ahdas mutta sopu sijaa antaa. Liikkuminen eri tiloissa on vaivatonta leveiden käytävien ansiosta. Vetehisellä on kaksi kerrosta ja seinillä on karttoja apuna. Vastaan voi astua yli 400 kiihkeää tyttöä. Tehtävänä on etsiä ja palauttaa oikeille sijoilleen eri tavaroita. Seikkailija joukko on hyvin kirjava ja on hauska sekoittaa tiimeihin suutelijoita, venkuroita ja vahteja. Joukkion on hyvä olla monipuolinen, joten neljä venkuraa ei ole viisas valinta (HUH!).
Treffien järjestäminen tarjoaa ainutlaatuisen elämyksen elämään. Suutelut on jätetty tyttöjen tehtäväksi. Sen sijaan seikkailijan pitää käydä ostamassa kortsuja lähellä olevalta bensa-asemalta. Lepo ja syöminen ovat tärkeä osa elämää ja ADL-huoneeseen päässeet ovat voittajia, jossa tapahtuu vanhan kansan kähmintää, jossa piimän kaltainen erite roiskuu sinne sun tänne. Vetehinen tarjoaa vaihtelevuutta, hyvän peitetarinan, hyvät kengät eikä mitään maihareita, paljon juonittelua ja kosolti paneskelua tyttöjen kanssa. Täydellinen keskittyminen seikkailuun on taattu. Ensikertalainenkin pääsee jyvälle juonesta ja voittaa aika helposti ellei kadota itsekontrollia ja mokaa innoissaan kun tyttösten rinnat hytkyy kuin hyytelö, ja se siitä!

Jim-Adolf radiomiehenä
Jim-poika on viimeaikoina pitänyt suosittua maanantai-iltaa Internetissä oman nettiradionsa Radio Pohjolan kanssa. Vaikka hän on upporikas, niin Jim ei soita musiikkia radiossaan, senpä vuoksi radio on pelkkä puhekanava, ettei Jimin tarvitse maksaa erilaisia tekijänoikeusmaksuja. Jim on aina ollut melkoinen saituri.
Jimillä on kotisivu jonka hän sai erään saksalaisen tietokonelehden tilaajaetuna. Sinne Jim-poika teki radiolleen omat kotisivut, ja siellä lukee muun muassa, että Radio Pohjola on reilu puhekanava, jossa hän ihan itse hauskuttaa hyvillä jutuilla. Kanavaa voi kuunnella eräässä saksalaisessa harrastaja nettiradio palvelimella nimeltä Funktionieren.net. Jim kirjoittaa sivullaan, että kannattaa siellä käydä katsomassa joko Radio Pohjola lähettää, ja jos siellä on Pohjolan linkki, niin silloin sitä pitää Jimin mielestä klikata jotta hänen hauskat jutut pääsee eetteriin. Jim lähettää Winampin kanssa.
Jimin radio ei ota vastaan toivemusiikkia, mutta se lähettää viihdettä senkin edestä. Jim kehottaa kuuntelijoita menemään toisen nettiradio Rundfunker.comin IRC-kanavalle. Rundfunkerin omistaa eräs Dj Spiritus, joka vastikään vaihtoi nimimerkkiä Stütze Personiksi. Hän sekä nettiradio Natur Abendin juontaja Dj Junge tapaavat kuunnella Pohjolaa. Moni saksalainen karsastaa Radio Pohjolaa koska se lähettää Suomesta ja Funktionieren.net on Saksassa eräässä pienessä kunnassa jossa joka vuosi järjestetään kansanmusiikkifestivaalit. Serverin pitäjä on eräs Dagabo niminen jätkä, jonka oikea nimi on Karl Haar. Sivulla tapaa olla myös eräs LeichtLustig niminen jätkä joka usein tiuskii toisille chattilaisille ja sen takia Jim ei viihdy Funktionieren.netin Jalou-Irc:ssä.
Sen sijaan Jim tapaa olla Rundfunker.comin IRC-kanavalla kun Radio Pohjolalla on lähetyksiä. Ennen kuin Jim perusti nettiradion, niin silloin Jimillä oli oikea puheripuli, ja koko ajan mainosti sivujaan niin, että silloinen Dj Spiritus poltti monta kertaa päreensä. Onneksi Jimillä on sähköposti kirjeenvaihtaja, joka vähän kovisteli häntä, ettei Jim saa olla
noin yliaktiivinen tai muuten Jim ei saa lähettää viestin viestiä hänelle. Kirjeenvaihtaja on eräs berliiniläinen Reuter, joka ei suinkaan ole se tunnettu uutistoimisto vaan radioista kiinnostunut noin kaksikymppinen jätkä. Todennäköisesti miespuolinen.

Saksalaismiehen ristiretket
Merkittävän seikkailijan tuntee siitä, että hänen luomuksensa tiivistää jotain olennaista koko vuosikymmenestä. 2000-luku näyttää olevan Jim-Adolfin aikaa. Hänen salaiset kansionsa on vuosikymmenen miltei vuosisadan, mystillisin lähde. Nussimisen, salaliittojen ja epänormaalien ilmiöiden nousu. Kulttiharrastajien omaisuudesta miljoona bisnekseen
on hänen ansiotaan - tai syytään.Vaikka Jim-Adolf valmistelee parhaillaan kansioidensa osittaista julkistamista, hänen intohimonsa ovat jo pitkään suuntautuneet naisten alapään seutuville (Hyi!). Sen tuloksena hänelle ja hänen vaimolleen, Santralle syntyi Nina-tyttö.Tarina kertoo erityislukiokoulun käyneestä Jim-Adolfista ja hänen taisteluistaan vuosituhannen lopulla erään organisaation vastustajia vastaan. Jim-Adolf on erittäin hyvä valehtelemaan ja olemaan kaksinaamainen, kiitos hänen vilkkaan mielikuvituksen. Kaikki eivät ole samaa mieltä, että hän olisi hyvä valehtelija. Eteenkin Jim-Adolfin kirjeenvaihtaja Reuterin mielestä hän on surkea valehtelija, joka heti kättelyssä jää kiinni valehtelusta, mutta on toki niitä jotka kehuvat Jim-Adolfin valehtelijan taitoja. Jim-Adolf osaa eläytyä vastustajien joukkoon, ja ottaa vastuullisia tehtäviä ja sitten tuhlata heidän niukan budjetin niin, ettei heillä ole varaa aivopestä ihmispoloisia.Näiden kriitikoiden maailma on sairaanruma, niin ainakin Jim-Adolf asian ilmaisi.
Tuomiopäivän pasuunat pauhaavat ja paska haisee kun masentunutta näyttelevä Jim-Adolf kiertää tuhoamassa Vaihtoehto Branderille -liikkeen pesäkkeitä. Tällaista saa tietää, kun lukee Jim-Adolfin salaisia kansioita. Kansioiden välissä saattaa olla pari kondomiakin, eikä se ole mikään ihme, sillä Jim-poika on yliseksuaalinen kuten Reijo ja Lauri ovat monesti sanoneet.Vaihtoehto Branderille -liike on juuri niille, joiden mielestä kaikki on mennyt päin persettä, ja uskoo järjestön kaikkiin sepityksiin kurkuista, mansikoista sekä suorista kyrvistä. Jim-Adolf on perustanut huippusalaisen vastarintaman, joka tuntee nimen Brander rintama.

Röllilä
Tulevaisuuden Euroopassa kahden historian legendaarisemman rakastavaisen Lunar-prinssi Duboisin ja puhelintyttö Helin intohimo sai aikaan lemmensodan, joka tuhosi yhden kulttuurin.
Kun Lunar-prinssi (Dubois) varastaa Helin (Kuusikumpu) tämän aviomieheltä kuningas Djpoisilta (Frågetecken, Esbo), on kyseessä loukkaus, jota ei voi ohittaa. Suvun kunnia määrää, että loukkaus Djpoisia kohtaan on loukkaus myös tämän frendiä Ratiorulesin Voimaa.comin kuningasta Dj Tukihenkeä (Arnold Stenhede) kohtaan, joka kokoaa #nettiradio kanavalta mahtavan armeijan, johon kuuluu erilaisia sotureita kuten esimerkiksi Dj Nisca, McGroowe, Jimmel sekä paljon muita reikäpäitä. Näiden avulla Dj Tukihenki hyökkää Röllilään palauttaakseen puhelintyttö Helin ja frendinsä kunnian.
Todellisuudessa Lunar-prinssin kunnian tavoittelun takana on hänen kyltymätön
ahneutensa - hän haluaa vallata Röllilän kasvattaakseen entisestään jo valtavaa imperiumiaan. Muurinpohjaletuilla suojattu kaupunki, jota hallitsee kuningas
Rintsikka-Pete (Pena Mynttinen) ja puolustaa prinssi Hector Shoeta (Herman Grey) sekä linnoitusta, johon yksikään renttu ei ole onnistunut hyökkäämään. Yksi mies on avain Röllilän voittoon tai tappioon - Akillesjänne (Pät Kitt Ty), jonka uskotaan olevan mahtavin selvin päin oleva soturi. Röyhkeä, kapinallinen ja voittamattomalta vaikuttava Akillesjänne ei kunnioita mitään tai ketään. Akillesjänteen loputon viinanhimo johdattaa hänet hyökkäämään Röllilään #nettiradion joukoissa - mutta hänen lopullisen kohtalonsa määrää rakkaus.
Kaksi maailmaa joutuu sotaan taistellakseen kunniasta ja viinasta. Tuhansia tulee alkoholisoitumaan kunnian metsästyksen puolesta. Ja kokonainen kansakunnan kerma tulee happanemaan rakkauden tähden. Lopuksi Djpois onnistuu saamaan puhelintyttö Helin itselleen ja antaa lähtöpassit Duboisille, kuten hän kerran antoi eräälle Leluna nimiselle rentulle. Silloin Leluna masentui niin, että painui Adidas-kassi kainalossa kaljoille Branderin pubiin, joka on Vattulan keskustassa. Sen jälkeen Djpois ei ole nähnyt koko heppua. Nyt myös Dubois joutui evakkoon. Hän pakeni Voimakeskukseen, jossa tämä tapaa ahdistella Lunarstormin tyttöjä. Lunarstorm on linnoitus, jota hallitsee kuningas Yle-kuu, jonka kanssa ei ole leikkimistä. Heli työskentelee kommandiittiyhtiö Röllykän puhelinvaihteessa ja ottaa apuväline tilauksia, muuta hän ei pysty tekemään koska istuu pyörätuolissa. Hänen pelastus on Jim-Adolf joka tunnetaan myös nimellä Jimmel, joka toivoo niin hartaasti, että Heli kokisi ihmeparantumisen. Siitä lisää Heli Kuusikumpu novellissa.

Heli Kuusikummun Lifestory
Paria kirjatenttiä ja kesken jäänyttä gradua vaille valmis kauppatieteiden maisteri, kotiäiti, kaksi alle kouluikäistä tytärtä sekä entinen vaikeasti vammainen oli ajatellut, että vauvalomat ovat graduja varten. Heli ja miehensä Mikko (Djpois) tutustuivat opiskeluaikoina kun eräs Lunar-prinssiksi kutsunut heppu yritti tavoitella Helin sydäntä, mutta turhaan. Heli ja Mikko olivat aidosti rakastuneita, mutta, kuten Heli joskus itsekseen mutisee: "Mitä enemmän yhteisiä lapsia, sitä vähemmän yhteistä!". Heli on entinen vaikeasti vammainen, joka noin kolmekymmentä vuotta istui pyörätuolissa, mutta sitten koki ihmeparantumisen. Se tapahtui hänen silloisessa suojatyöpaikka Röllykässä. Työpaikan alulle panija Jim-Adolf toivoi niin hartaasti, että Heli jättäisi pyörätuolin ja eräänä yönä Heli tunsi kuin sähkövirta kulkisi selkäpiissä ja kuuli miehen äänen kehottavan kävelemään. Hän nousi ylös ja käveli. Heti hän päätti aloittaa uuden elämän Helsingissä ilman apuvälineitä ja assistentteja. Nyt hän ei enää ole vammainen ja tapasi helsinkiläisessä mainostoimistossa työskentelevän Mikon. Hän ei hennonut kertoa miehelle, että oli 30 vuotta syntymästä istunut pyörätuolissa ja oli toisten armoilla. Mitäpä suotta siitä läpättämään kun on kokenut ihmeparanemisen, ajattelee Heli Kuusikumpu. Nyt hän on ihan tavallinen kotiäiti joka sai vähitellen kaksi lasta. Äitiysvuosina hän aloitteli tekemään gradua.Gradun tekeminen on vaikeaa kun välillä joutuu hoitamaan lapsia. Mikolla on aina työkiireitä, eikä ehdi olla kotona kuin käydä nukkumassa. Kotitöiden ohella Heli katsoo peiliin vain tarkistaakseen, että on muistanut pukea päälleen ennen puistoon lähtöä. Kärsii kuitenkin mm. lihomisestaan, mutta ei kahden pienen lapsen kanssa pääse jumppaan.
Ahmii lohturuokia, ja samaan aikaan yrittää laihduttaa Painonvartijain pistesysteemillä.
Heli rakastaa keittokirjoja, huippukokkeja, ruokaohjelmia. Halutessaan Heli myös osaa leipoa ja laittaa hyvää ruokaa, vaikka perhekaaoksen keskellä onkin ajautunut eineskierteeseen. Tietää, millainen olisi unelmakoti, mutta tavarapinot ja pyykit ja lelut ja mainoslehtiset peittävät pinnat ja asetelmat. Vaikka Heli on hieman taipuvainen marttyyriuteen ja saa salaa tyydytystä uhrauksistaan, ei hän kuitenkaan ole tyytyväinen tilanteeseensa. Mikko on aina töissä, Mikon työasiat menevät aina perheen, ja varsinkin Helin, tarpeiden edelle, Heli tuntee olevansa yksin vastuussa lapsista ja koko arjesta, koskaan ei ole omaa aikaa Lapset ovat tietenkin hyvin kiinni Helissä, ja purkavat häneen kaikki tunteensa, myös uhmansa ja kiukkunsa: äiti ei häviä mihinkään, vaikka sille tekisi mitä. Kaiken lisäksi Helillä on riesanaan Maggan-kissa, jonka hän otti jo pyörätuoli aikoina, jolloin kissa toi hänelle lohtua, mutta nyt kun hän pystyy itse liikkumaan, se on joskus riesana kun lapset kiskoo sitä hännästä ja sitten saa olla paikkaamassa kissan tekemiä naarmuja. Nykyään Helillä on melko vähän aikuiskontakteja, eniten hän on tekemisissä naapurin Kristiinan kanssa, joka on yksi hänen entisistä assistenteista. Nyt Kristiina on pamahtanut uskoon ja se johtuu juuri Helin ihmeparanemisesta. Heli on kuitenkin maltillisempi uskonasioissa vaikka koki suoranaisen ihmeen. Hän oli syntyessään liikuntavammainen, mutta niin vaan kävi, että parani täydellisesti. Heli on kiittänyt monesti Jim-Adolfia, joka puolestaan kehottaa kiittää korkeimpia voimia, sillä Jim on vain välikappale.Kristiinassa Heliä ärsyttää uskonnollisuuden lisäksi käsittämätön kodinhoidollinen täydellisyys, sekä upea, trimmattu vartalo ja tyylikkäät vaatteet. Kristiina on silti Helin mielestä ihan kiva, ja ainoa, joka on aina valmis auttamaan. Anoppi Eerikäistä Heli sietää kärsivällisesti, koska tämä suostuu joskus tulemaan lastenvahdiksi. Ja onhan hän lasten mummo ja Mikon äiti, ja Heli on hyväkäytöksinen ja ystävällinen ihminen.

Ukon jännäri!
Ukko ja Sikari Brandzer istuvat Ukon olohuoneessa ja suunnittelevat uusia seikkailuja.
Yhtäkkiä he päättävät ryöstää Kauppapankin joka sijaitsee Vattulan ydinkeskustassa torin laidalla. He ajoivat heti pankin edustalle, jossa oli rahankuljetus auto; valkoinen paketti Volkswagen, jonka kyljessä luki kultaisilla kirjaimilla; Turvatum. Tekstin yläpuolella oli joku käsittämätön logon tekele.
Ukko ja Brandzer miettivät miten saisi ajettua tuon pakettiauton pois. Yhtäkkiä Ukko sai idean; hän meni pakettiauton apumiehen oven luokse ja koputti ovi-ikkunaan. Silloin autossa istunut naispuolinen vartija säikähti niin, että suu loksahti auki. Sitten Ukko juoksi nurkan taakse ja käveli muina miehinä korttelin ympäri omalle autolle.
Sitten rahankuljetus pakettiauto lähti ajamaan suuntaan jonne Ukko oli juossut.
Nyt Ukko ja Brandzer pystyivät menemään pankkiin, jolloin Ukko jäi odottamaan pankin eteiseen ja Brandzer meni kassaholviin, jonka ovi oli vartijoiden vuoksi jäänyt auki. Brandzer otti hopeisen rahasalkun ja meni pankin eteiseen ja sitten miehet menivät autoon ja ajoivat Brandzerin luokse. He kätkivät rahasalkun kellarikomeroon vanhan tietokoneen kuoreen.
He aikovat käyttää rahoja pikkuhiljaa ja sekoittaa ne laillisesti saatujen rahojen kanssa niin, että niiden alku perää olisi vaikeampi jäljittää. Brandzerilla usein leikkaa!
Sitten he menivät Brandzerin vaalean siniseksi maalattuun pitkulaiseen keittiöön juomaan kunnon ryöstökahvit.
Hetken kuluttua soi ovikello. Silloin Brandzerin musta otsatukka nousi pystyyn ja kuuluisan rikostutkijan viikset alkoivat vilkkua silmissä. Hän säikähti ihan turhaan, sillä vieras olikin hänen paras ystävä Tonkkoinen. Totta kai Brandzerin piti mennä kellariin näyttämään ryöstösaalistaan. Kun hän avasi vanhan tietokoneen kuoren, niin silloin he huomasivat sen sisällä setelin silppua. Hiiri perhana oli pistellyt poskeensa setelit. Brandzeria alkoi todenteolla vituttaa. Uutta ryöstöä hän ei uskalla tehdä koska silloin todennäköisesti joutuisi kiinni. Ensimmäinen ryöstä yleensä onnistuu mutta sitten seuraavat yleensä paljastuu. Näin on monelle konnalle käynyt.
Sitten Ukolle tuli kuningasajatus; he voisivat tehdä vakuutuspetoksen. Ukko meni heti matkatoimisto Matkalan toimistoon varaamaan paikan kolmelle Brand Linen laivalta.Seuravana päivänä he menivät Hankoon josta Brand Linen laivat lähtevät. Laiva lähtee joka ilta kello 18. Keskiyöllä Brandzer heitteli yläkannelta vaatteita mereen, ja samaan aikaan yökerhossa Ukko ja Tonkkoinen olivat muka kauhuissaan kun joku poloinen putosi mereen.
He kovaäänisesti päivittelivät, että nyt joku poloinen on kyllä ostanut viimeiset laivaviinat.
Muut matkustavat luonnollisesti luulivat, että joku oikeasti putosi mereen.
Nyt Brandzerin oli pakko piileksiä hytissään ja aamulla kun oli aika mennä autokannelle, niin hän laittoi kasvojen eteen pahvisen possunaamarin.
Maissa Ukko soitti vakuutusyhtiöön, että Brandzer on pudonnut laivasta, ja hänellä sattui olemaan henkivakuutus, ja kysyi miten ihmeessä rahat nostetaan. Häntä neuvottiin, että pitää todistaa, että hän on läheinen. Brandzerilla kun ei ole lapsia eikä vaimoa, siispä Ukko on se läheinen. Samaan aikaan Brandzer matkusti Espanjan alueelle, ja Ukko lähetti vakuutusrahat erään vaaleatukkaisen naispuolisen sosiaalipedagogin välityksellä Espanjaan kun tämä oli sinne menossa. Nainen kätki rahat pehmeiden leipien sisään.
Perillä Espanjassa hän meni osoitteeseen jonka hän oli saanut Ukolta. Brandzer tuli hyvin iloiseksi, ja maksoi naiselle rakkauden avulla; nainen sai rakastella Brandzerin kanssa niin paljon kuin pimppi kesti.

Ukon ukki
Kun Ukko oli pieni pojan napero, niin eräänä päivänä hänen vaarinsa innostui kertomaan merimiesjuttujaan.
Hän on näet ollut merirosvolaivalla kansimiehenä. Niiltä ajoilta hänellä on muistona pulloon rakennettu laiva.
Ukon vaari kertoi, että eräänä päivänä hän meni erään vanhan Hansakaupungin Linnansatamassa olevaan kapakkaan, jonka rappusilla mourusi musta kollikissa. Hän yritti silittää kissaa, mutta se oli sen verran villiintynyt, että alkoi sähistä ja vilautteli teräviä kynsiään.
Sitten hän huomasi kapakan takana suuren merirosvolaivan jonka nimi oli Mustamägi, ja mastossa hulmusi valko-sini-musta lippu.
Hän kysyi jos laivalla tarvittaisiin apumiestä, tottahan toki siellä tarvittiin kunnon työmiestä jolla on ruista ranteessa. Niin Ukon vaari pääsi kansimieheksi ihka oikeaan merirosvolaivaan joka kuljettaa pieniä kiiltäviä muovikiekkoja joiden keskellä on pieni reikä. Täällä Linnansatamassa rahdin vastaanottaja oli eräs Djpois niminen ukkeli ja meren toisessa päässä Mustamäen kauppapaikalla oli joku Aleksandr Retkutsenko niminen partasuu-ukko, joka oli vossikkakuskina Reisisataman ja kauppapaikan välillä.Viimein merirosvolaiva Mustamägi pääsi lähtemään kohti toista Hansakaupunkia. Matkalla he pysähtyivät Tytärsaareen hakemaan kapteeni Omarin aarretta.
Ukon vaari kiipesi mastoon katsomaan, että miltä tämä kuuluisa Tytärsaari näyttää. Oho, sehän muistutti ihan naisen sukupuolielintä. Siitä saari on varmaankin saanut nimensä, päätteli Ukon vaari, jonka nimi on Uolevi.
Yhtäkkiä mastossa Uolevi huomasi toisen purjelaivan, joka oli kapteeni Omarin aluksia. Uolevi huusi kurkkusuorana: "Ohoi, laiva näkyvissä!".
Omarin miehistö sukelsi Mustamägi laivan alapuolelle ja porasivat reiän pohjaan, ja samaan aikaan toiset hyökkäsivät ja ottivat Uolevin sekä muun miehistön vangiksi koska he olivat ajatelleet pölliä Omarin aarteen, joka oli laitettu Tytärsaaren keskelle turvaan, ettei eräs
Läski-Ekman sitä pöllisi koska se sisälsi herkullisia Lidlin lakritsipatukoita. Lakritsit olivat tarkoitettu lauantaista saunareissua varten jolloin Omarin miehistö tapasi pitää mukavan lakritsi-illan. Itse kapteeni Omar meni viimeisenä saunaan, ja kun muut olivat siellä käyneet, niin silloin he sanoivat Omarille, että hän sammuttaisi ja torkkaisi saunan lattian, jolloin Omar kehotti sanoa saman täysin suomenkielellä. Omarin miehistö oli lähtöisin Torniojokilaaksosta, ja sen tähden he sotkevat suomea ja ruotsia. Tätä sekasotkua he kutsuvat meänkieleksi.
Joka tapauksessa Uolevi ja miehistö joutuivat Omarin vangeiksi, ja heidät vietiin Omarin laivaan. Onneksi Uolevi onnistui livahtaa Omarin laivan mastoon. Hän huomasi Mustamägi laivan uppoavan. Sitten kapteeni Omar komensi vangit vietäväksi Tytärsaareen, jossa näkyi olevan pieni satamakaupunki, jota Uolevi ei aikaisemmin nähnyt oman laivan mastosta, mutta Omarin laivan mastosta kaupunki näkyi leikiten.
Uolevi hyppäsi mastosta mereen ja ui saaren rantaan. Omarin miehistö ihmetteli, että mikä kumma siellä oikein loiski. Onneksi he eivät nähneet, että kuka siellä uiskenteli. He luulivat sitä suureksi kalaksi, ja antoivat olla.
Uolevi pääsi Tytärsaaren rantaan ja käveli pieneen satamakaupunkiin, jossa hän katseli ympärilleen. Kaupungin keskustassa oli pieni kauppa jossa oli vaikka mitä mielenkiintoista tavaraa mutta Uolevi ei voinut ostaa mitään koska hänellä ei ollut paikallista rahaa. Hän lainasi kauppiaalta lapion, ja meni kaupungin laidalla olevan vankilan taakse, ja seurasi nurkan takaa, että minne päin laivan miehistönjäsenet viedään. Heidät sijoitettiin vankilan päädyssä olevaan tyrmään. Uolevi kaivoi tunnelin tyrmän seinän alapuolelle ja sitten lapiolla hakkasi betonilattian rikki niin, että miehistönjäsenet pääsivät vapauteen. He kiittivät Uolevia ripeästä toiminnasta.
Sitten miehet menivät kaikessa hiljaisuudessa saaren keskiosaan jossa Omarin aarrearkku sijaitsee. He avasivat arkun ja se sisälsi todella herkullisia Lidlin lakritsia jotka oli valmistettu Uolevin kotialueella. Lakritsit oli kääritty punaisiin papereihin joissa liku ihan suomeksi; Lakritsi.
Sitten miehet kantoivat arkun satamassa olevaan torniin. He kiipesivät tornin katolle ja siellä heitä odotti ilmalaiva, jolla he matkustivat meren yli pohjoiseen. Juuri kun he olivat melkein perillä, niin ilmalaiva alkoi painua uhkaavan alas, joka johtuu ylipainosta. Syynä oli painava arkku. He tunkivat lakritsit taskuihin ja heittivät loput mereen. Sitten ilmalaiva nousi turvalliseen korkeuteen ja pääsi turvallisesti Seutulan laskeutumisalustalle.
Miehistönjäsenet päättivät asettua asumaan Seutulan alueelle. Uolevi meni vossikalla kotiinsa, joka sijaitsi Jokiasumuksen hansakaupungissa melko lähellä Linnansatamaa.
Uolevi vei merimiespukunsa vintille muistoksi jälkipolville, jotta he voisivat sillä leuhkia kavereilleen.
Ukko oli innoissaan kun hänen vaarinsa oli ollut noin kovajätkä vaikka jo nuoruudessaan käytti pehmeitä rasvoja, ja nyt kroppa kiittää.

Tohtoroivat tohtorit
Tohtorit leikkivät Venetsiassa veneen alla. Oikeastaan he testailevat uusia stetoskooppejaan alkoholisteihin, ja samalla pultsarit saavat ilmaisen terveystarkastuksen.
Keskellä San Franciscon hiostavaa kuumuutta Brandzer ja Mande suunnittelevat lomamatkaa Eurooppaan. Valinta osuu Venetsiaan, palatsien ja kanaalien kaupunkiin.
Katukahvilassa tohtorit tutustuvat suomenkieliseen henkilöön joka tutustuttaa heidät ystävänsä palatsiin illalliselle, jossa tarjotaan meheviä hanhenmaksapalleroita.
Palatsiin on kerääntynyt iso joukko sukulaisia odottamaan palatsin omistajan kuolemaa.
Paikalla oli myös Brandzer ja Mande, joista jälkimmäinen on tohtori, joka antaa palatsin omistajalle pienen valkoisen pillerin, joka antaa ikuisen elämän.
Palatsin iäkäs omistaja, professori Dirty Hardén tunsi piristyvänsä. Hän tunsi olevansa
teini-ikäisen voimissa vaikka onkin jo lähellä yhdeksääkymmentä. Hän ilahtui niin, että antoi tohtori Mandelle 10 000 euroa ja sen päälle professorin tittelin. Tähän mennessä Dirty Hardén on antanut professorin tittelin vain muutamalla henkilölle, joista merkittävin on eräs kopiointiteknikko nimeltään Lauri Lehto. Nyt Mande sai professorin tittelin, ja sen hän on ansainnut koska oli kehittänyt todellisen elämäneliksiirin tabletiksi puristettuna. Sitä ei kannata antaa rikollisille tai muille hämäräveksoille.
Mande jakoi rahat Brandzerin kanssa koska he ovat hyviä kaveruksia. Dirty Hardén ilahtui tästä koska Mande on noin antelias, eikä ala panttaamaan itsellään koko rahasummaa. Hän paljasti salaisuutensa Mandelle, että hänen alkuperäinen nimensä on Maharaza. Hän päätti kääntää nimensä englanniksi koska muuten olisi saattanut joutua terroristilistalle, vaikkei hän olekaan sellainen. Hänen esi-isät ovat Hardéneita, joilla on suomalaisjuuret, ja suomalainen versio on Hartikainen, ja Suomen alueella asuu eräs automekaanikko joka on omaksunut etunimekseen sanan Härski. Ehkä suvun härskiys on geeneissä, sillä tohtori Maharazakin otti etunimekseen englanninkielisen sanan Dirty, joka tarkoittaa juuri härskiä.
Muut palatsin vieraat ovat muun muassa Jim Frankie ja Kim Holmgren. Palatsin tarjoilija on eräs Aili Tammela, joka kyseenalaistaa hanhenmaksapalleroiden tarjoilun koska se todistaa Dirty Hardénin mielikuvituksen köyhyyttä. Aili on muutenkin kyllästynyt Dirtyyn, koska tämä joka kerta kun he näkevät toisensa, niin silloin tämä alkaa arvuutella kaikenmaailman kukkapensaiden nimiä. Erityisesti eräs kukkapensaan nimi Dirtya puistattaa, koska samanniminen naispappi toimii Helsingin keskustassa, joka on kovilla, koska kerran eräs rouva heitti puukon ikkunasta kohti pappia, ja sitten hän teki rikosilmoituksen rouvasta, ja sitten rouva teki vastaiskun; sepitti tuomiokapitulille, että pappi vikittelisi miehiä hänen tuttava piirissä.
Tämän vuoksi Dirtya puistattaa kun esimerkiksi Aili mainitsee kukkapensaan nimen.
Että semmoista!

Hauskaa, mutta silti kivaa!
Puolet yli 30vuotiaista intiaanikarkottajista touhuaa jo vaarallisempien intiaanien kanssa siksi, että inkkarit ovat hyvin äkäisiä ja yksinkertaisia, joka antaa lisä jännitystä.
Vain intiaaneissa on kolmea eri heimoa. Löydät varmasti sinulle sopivan intiaanin, jota voisit ihan ite alkaa vihata.
Intiaaniheimot ovat mm. Ihmissyöjä, tavallinen ja Indiana Jones. Viimeksi mainittu on helpoin karkotettavista. Muut ovat sen verran kookkaita, että karkottaminen on vaikeampaa.
Karkota inkkarit heti ensimmäisen vihanpuuskan tultua.
Jos haluat, niin voit liittyä intiaanikarkotusleirille 1 eurolla. Ota yhteyttä osoitteeseen;
Oy Intiaanikarkotus AB, 078 10 Järvikunnas. Lähetä sinne kortti, ja siihen nimenne ja osoitteenne.

Taistelu Nällistä
Ukko oli muuttanut Nällin mahtitilalta Muinaiskartanolle, elämän käytyä mahdottomaksi perintöriitojen vuoksi Nällissä.
Tehdastyö tuntuu kuitenkin maaseudun vapauteen tottuneesta Ukosta liian tukahduttavalta.
Hän haluaa elämältä jotain parempaa. Lisäksi hän haluaa taistella Nällistä. Big Jimin vuoksi, koska oikeuden huuto sanoo, että Big Jimiä on kohdeltu väärin.
Apua lähtiessään Ukko törmää ihmiseen, joka aiheuttaa hänelle hänen elämänsä suurimman yllätyksen, ja sen aiheutti Nällin johtaja Brandzer. Yllätys lienee se että Big Jim saanee ikioman novellin, ja se löytynee nimellä Die Beste Jahren. Että semmoista!

Neljä syytä ihastua Röllykkään!
Meillä jokaisella on mahdollisuus olla oman elämänsä pomo, uskoo Röllykän eettisyysfilosofi Lasse. Uskovatko muut, sen tietäköön Maggan-kissa.
1. Tarina
"It's nothing personal...it's just business", todetaan Donald Duckin Duckburgissa, Aku Ankan Ankkalinnan esikuvassa. Kunnallisen firman slogan on raadollisempi, mutta olisiko se jopa rehellisempi: "Tässä yrityksessä riitelevät ihmiset, eivät asiat."Perusasetelma on bisneksen ja arvojen välinen ristiriita. Jim Tjäderin mielestä oli kiehtovaa selvittää, miten filosofian työnvetäjä Nekru-Lassen edustama irrationaalisuus ja Sussun särkyvyys toimivat jos toimivat.
Eiväthän ne toimi. Röllykkä lieneekin ensimmäisiä firmoja, joissa sympatiat asettuvat heti yrityssaneeraajan, tervejärkisyyttä korostavan Jimmelin puolelle. Nekru-Lassen suusta pulppuaa puhetta kuin puheliaalta filosofilta ainakin, mutta lopputulos on yhtä tyhjän kanssa.Tarina alkaa vetää heti, mikä voi selittyä erikoisella työtavalla syntyneellä ohjauksella. Se on tehty improvisaation ja perinteisen byrokratian yhdistelmänä. Hahmot Jim Tjäder rakenteli yhdessä duunareiden kanssa. 

Taustatyönä konsultoitiin apuvälinebisneksen osaajaa. Opiskeltavaa oli myös filosofiassa, jota käsikirjoittaja luki "huolimattoman Cum Lauden verran".
2. Kuvaus
Jim Tjäderin luottokuvaajan ja Röllykän vetäjän, Anntinn Pummilan kädenjälki on tunnistettavaa ja lähentelee parhaimmillaan maalaustaidetta. Tämä nähtiin jo Todellisen Teräsmiehen tarinassa, jossa yksittäisenä huulenheittona saattoi olla huikea Götajoen lautturit - mukaelma.
Röllykässäkin leikitään tuoksuöljyillä ja huuhteluaineilla. Sateen jälkeisen Fredrikshavnin-laivan vihreä kansi luo kuvauksellisen taustan yksinäiselle päähenkilölle.
Pääosa kuvauspaikoista löytyi Villa Elfhögistä.
- Kuvaukseen panostaminen on luontevaa, kun on aikaa kehittää visuaalinen tyyli osaksi tarinaa. Piirtelen yksityiskohtaiset kuvasuunnitelmat, monissa draamoissa työskennellyt Anntinn Pummila sanoo.
- Alun perin tarkoitus oli lainata (pölliä) lainata, Kreivisaaren konttorista kamaa, mutta jossakin vaiheessa aloimme puhua Pulputtaja ponusta. Kreivisaaren konttorista ei enää kannata pölliä mitään koska siellä kohta puoliin alkaa vartijoita kunnolliset ukot.
Jonkinlainen kainuulainen lähestymistapa taisi Röllykkään tarttuakin. Se oli jonkinlainen omituinen oivallus, että homman voi kuvata myös toisin kuin muut.
3. Henkilöhahmot
Neljä luottonäyttelijää, mutta ehkä yllättävimmässä roolissa heistä nähdään tumman miehen vaatteissa aikaisemmin kulkenut Lasse Ollikainen, jonka Nekru-Lasse on lespaavasti "Respectia" huutava, hervoton hemmo. Ollikaisen esittely uudenlaisessa valossa oli tietoinen veto.
- Jo Keskiasteella minulle jäi mieleen, että suuri yleisö ei tiedä vielä mitään Lassen todellisesta taituruudesta, Anntinn Pummila kertoo.
Keskiaste on koulutarina, jossa Lasse hassutteli Jimmelin kanssa. Jimmeli monesti haaveili suklaapullista, koska Lassen ihonväri on samanvärinen. Jimmeli ei kuitenkaan ole mikään rasisti vaan ihan tavallinen huuliveksa, jolta aina juttua irtoaa, ehkä liikaakin. Kysykää vaikkapa Vantaan Reuterilta. Myös Arnold Stenhedekin on monesti meinannut polttaa hermonsa Jimmelin yliaktiivisuuden takia, ja juuri sen tähden Hamuli otti yhteyttä Reuteriin, joka puolestaan kovisteli Jimmeliä niin man perusteellisesti. Nyt Jimmeli on ihan mukava poju, siis nukkuessa.Draaman kaarena Röllykkä sarjassa on Jimmelin kasvutarina, järkähtämätön Lasse edustaa muuttumattomuutta.
- Yritin itsepintaisesti ainakin kymmenen kuukauden ajan tehdä Lassesta päähenkilöä, mutta lopulta taivuin että saneeraajan näkökulma on sittenkin kiinnostavampi ja tuoreempi.
Poikkeuksellista Röllykässä on se, että katsoja saa nauraa räkättää korkeasti koulutetuille ihmisille, joita Röllykässä on vain viisi, ja loput on erittäin alhaisesti koulutettuja tursakkeita.
- Koulutettu komediahenkilö oli kiinnostanut minua jo pitkään. Die Beste Jahrenissakin sellainen oli, mutta klassinen asetelma on se, että komedian sankari on jotenkin katsojien alapuolella.
4. Ajankohta
Työpaikkakomediat ovat In, mutta Röllykän ajankohtaisuutta voi pitää joko onnenkantamoisena tai intuitiivisina näkijänkykyinä. Ainakin Jimmeli on melkoinen ennustaja, sillä hän pystyy näkemään vuoteen 2969 jolloin syntyy kaunis vaaleatukkainen tyttö, jota Anki on monesti ihmetellyt, että miten ihmeessä Jimmeli voi olla noin varma, mutta niin vaan on.
Sarjan idea syntyi jo paljon ennen kuin Röllykässä edes tiedettiin Jimmelin olemassa olosta.
Röllykän lähtölaskenta alkoi vuonna 2002, kun tekijäjoukko kokoontui ensimmäisen kerran Kreivisaaren kahvihuoneeseen pohtimaan sarjan syntyä. Rykijä-ukkelillakin on sormensa pelissä, ja jos hän ei olisi puhunut Jimmelin selän takana, niin silloin Jimmeliä ei tunnettaisi Röllykässä, ja kuka ties Jimmelistä olisi tullut jäykkäniska byrokraatti.
Kesällä 2003 olivat ensimmäiset improvisaatiot, joiden pohjalta hahmot syntyivät. Ensin oli se tunnettu rykijä, sitten tuli Rulle, josta ei ole mitään pahaa sanottavaa. Vasta sitten tulee Röllykän tursakkeet.
- Sarjojen yhtymäkohdat ovat kiehtova yksityiskohta ja olenkin seurannut mielenkiinnolla molempia tarinoita. Varsinkin Kulttuurikeskus versio on pelottava, koska siellä on Läski-Ekmanin akka, joka on Ekmanin lailla hyvin pahankurinen, ettei siitä Ankikaan ymmärrä mitään, eikä halua ymmärtää.
Sarjan menestyksen ratkaisee yhä useammin Internetissäkin saitin mainostusinto.
Anntinn Pummila on erityisen mielissään siitä, että Tarinatorin linkkilistalla Röllykkä ei pääse katoamaan mihinkään. Sen kuin vain klikkaillaan ja luetaan!

Ukko vauhdissa
Olipa kerran Ukko joka asui Helsingissä.
Eräänä päivänä hän sattui kuulemaan lyhyiltä aalloilta Ruotsinradion suomenkielisen lähetyksen, jossa päiviteltiin Ruotsin alueen huonoa suomenkielistä koulutilannetta.
Ukko kun sattuu olemaan kiven kova fennomaani, niinpä hän hurjistui ja lähti heti siltä istumaltaan Katajanokalle ja osti halvimman mahdollisen kansipaikan Tukholmaan. Reppuun hän laittoi valtavan punapäisen kirveen.
Aamulla Tukholmassa hän meni suorinta tietä kouluvirastoon, jossa hän iski kirveen reseptiotiskiin ja sanoi: "Perhana, turvatkaa suomalaisluokat iäksi, tai muuten tulee kirveelle töitä!" Ukolla oli tuuria kun reseptiossa sattui istumaan suomenkielinen blondityttö joka kiihottui Ukon aggressiosta, eikä soittanut poliisia. Tämä suomenkielinen blondityttö pirautti kouluviraston ylimmälle päällikölle ja vaati turvaamaan suomalaisluokat. Päällikkö puolestaan otti yhteyttä opetusministeriöön, ja välitti vaatimuksen.Muutaman viikon kuluttua Ukko kuuli radiosta, että Ruotsin suomalaisluokat on ikuisesti turvattu, jolloin Ukko hyvissä mielin palasi takaisin Helsinkiin. Hän oli niin iloinen, että veikkasi Lottoa koko kupongilla. Lauantaina odotti iloinen yllätys; hänelle tuli Lottopotti.
Ukko lahjoitti Ruotsin kouluvirastolle 10 000 euroa jotta he satsaisivat kunnolla suomalaisluokkiin. Hän vannotti, että rahan täytyy mennä nimenomaan suomalaiskoulutukseen. Sitten hän lähetti 1000 euroa Ruotsinradion suomalaiseen toimitukseen, jotta senkin toiminta olisi taattu, mutta vain pieni ehto; ei sitten kenenkään teatteripellen haastatteluja tai jonkun kummallisen vähemmistöön kuuluvan tursakkeen höpinöitä. Ukko ei millään suostunut paljastamaan mitä hän tarkoitti sillä tursakkeella.
Sitten hän lähetti 1000 euroa Viking- ja Silja Linelle jotta heidänkin toiminta olisi taattu. Ukko vaati, että laivojen Tax Freen viinanhintoja on laskettava vähän alle 10 euron.
Loput rahat hän sijoitti Saabin tehtaaseen, ja näin vapautti tämän autotehtaan GM:n talutusnuorasta, ja tehdas on jälleen eurooppalaisomistuksessa.
Sitten Ukko päätti ottaa hieman rauhallisemmin, ettei tulisi masennus. Että silleen!

Automan
Eräänä päivänä Ukko osti uuden tietokoneen koska vanhan koneen kovalevy oli hidas kuin etana, ja siihen ei oikein voi asentaa isompaa kovalevyä. Uudessa koneessa on älyttömän iso kovalevy; 800 GB. Ukko kopioi monta peliä ystävältään Sikari-Brandzerilta.
Eräänä päivänä Ukko päätti hieman krakkeroida joidenkin roskapostittajien sivuja. Eräälle sivulle jossa oli alligaattorin kuva, hän laittoi punaisen sydämen kuvan ja sen päälle tekstin; Spammari, älä kehtaa enää koskaan lähettää roskapostia?
Sitten hän eräälle toiselle sivulle kirjoitti; 10 Print "©" 20 Poke "Terve!" Ieva, ja lopuksi hän kirjoitti; Run ja painoi Enteriä, ja silloin alkoi kattolamppu heilua ja koneen sisuksista tuli joku mystillinen kirkas möykky. Ukko sanoi itsekseen: "Mi... Mi... mitä tämä on?" ja hänen otsansa rypistyi. Samassa hän näki edessään seisovan kirkkaan miehen, jonka keho loisti vaaleansinistä valoa. Tämä salaperäinen mies sanoi: "Mä oon Automan!" Ukko kysyi hämmästyneenä: "Mikä vitun Automan?" johon Automan vastasi: "Mä oon tietokoneen henki, eräänlainen nykyajan tonttu..." Ukko kysyi: "Pystytkö muuttamaan muotoa kuin Barbapappa ikään?" Silloin Automanilta pääsi räkänauru: "Vai että ihan Partapappa..." Ukko korjasi: "Ei kun Barbapappa, semmoinen muovailuvahaa muistuttava tursake..."johon Automan: "Kyllä osaan, mä voin muuttua vaikka autoksi..." johon Ukko: "Teepä se, haluan nähdä oikein ärhäkän urheiluauton!" Automan vetäisi käsiään sivuille ja samassa kadulla seisoi musta urheiluauto. Autolla ei ole muuta nimeä kuin Data Auto. Ukko juoksi ulos ja sanoi: "Ooh, mä haluan olla tuollaisen vauhtihirmun kyydissä!" Jolloin Automan sanoi:
"Okeido, hyppää kyytiin!" ja avasi apumiehenpuoleisen oven. Auto lähti ajamaan niin nopeasti, ettei sitä oikein ehtinyt nähdä. Näkyi vain kirkas viiva.
Auto pysähtyi yökerho Lakeheadin edustalle, jossa joku tuntematon nuori jätkä katsoi huuli pyöreänä tätä kummallista autoa. Kun Ukko nousi autosta, niin silloin hän alkoi leuhkia autolla, että se on hänen tietokoneen henki. Jätkä esittäytyi Aapeeksi, johon Ukko: "Ei tuollaista nimeä ole olemassakaan..." johon Aapee: "Mulla sattuu olemaan, ja oletkos sä muistanut päivittää sun uuden tietokoneesi..." johon Ukko: "En ole, eikä kiinnosta..." johon Aapee: "Siinä tapauksessa sun ei kannata kytkeä sitä nettiin tai muuten Gatorit ja muut hyppelehtivät silmille..." Samassa auto muuttui Automaniksi ja sanoi Aapeelle: "Kyllä Ukon kone on päivitetty ja asennettu uusin Servicepack, ja Javankin versio on niin uusi ettei sen uudempaa voi olla..." Aapee kehui Automania, ja kehotti mennä sisälle yökerhoon, jossa tiskijukka Hamuli soittelee Litefunin tekemiä diskokappaleita. Automan innostui ja riisui tummansinisen pukutakin ja pyöritteli sitä ilmassa, ja silloin paikalla olleet naiset kiljuivat ihastuksesta kun tämä kirkasihoinen mies tanssii kuin Travolta. Ukko kuiskasi Automanille: "Pistä takki päällesi, ettei kukaan soita paikalle Ufo-tutkijoita..." Sitten he menivät ulos ja Automan muuttui jälleen autoksi ja he lähtivät ajamaan kohti kotia.
Kotona Automan meni Ukon tietokoneen luokse ja sanoi: "Nyt aion nukkua talviunta mikropiirien sopukoissa, on erittäin hyvä nukkua!" johon Ukko: "Okei, mä annan sun nukkua rauhassa, mä vain pelailen ja surffailen..." Automan hymähti: "Se tuntuu turvalliselta, Moido!" ja samassa Automan muuttui kirkkaaksi möykyksi ja sitten se sujahti tietokoneen sisälle.
Sitten Ukko lähetti sähköpostiviestin Brandzerille, ja kirjoitti juuri kokemastaan. Tunnin kuluttua Brandzerilta tuli vastaus, jossa oli runsaasti nauravia hymiöitä ja hän kirjoitti, ettei oikein usko moiseen. Sitten Ukko sai kuningasajatuksen kirjoittaa tieteisjännärin nimeltä Automan.
Että semmoista!

Todellisen Teräsmiehen uutissähke
Todellista Teräsmiestä alkoi todella potuttaa kun Röllykän niin kutsuttu avustaja Sussukka antoi Teräsmiehen arvokkaan takin Heli Kuusikummulle, ja sitten vielä alkoi nauraa räkättää kun Todellinen Teräsmies hädissään alkoi etsiä salaisia supervoimia sisältävää takkiaan.
Asiaa ei yhtään helpottanut kun vielä eräs Sästiini Jokinen alkoi soittaa suutaan, ja vitsaili Teräsmiehen aikaisemmista salaisista taioista.
Ei auttanut muu kuin mennä hakemaan itse Kuusikummun luota takin, ja sitten huolellinen tarkistus, etteivät vain supervoimat olleet kadonneet. Onneksi kaikki oli tallessa. Mikä onni kun Todellisen Teräsmiehen tärkein voimakalikka oli housujen taskussa. Ajatella jos se olisi kadonnut, niin silloin Sussukasta olisi tullut entinen Sussukka. Onneksi sentään piakkoin Sussukka lopettaa Röllykässä, ettei tarvitse tehdä ilmoitusta Anntinn Pummilalle. Todellinen Teräsmies odottelee innolla Supertytön paluuta, joka ei taatusti kajoa Teräsmiehen vehkeisiin.

Sikari-Brandzer menettää muistin
Sikari-Brandzer niminen ukkeli on töissä tyynykaupan näyteikkunalla, jossa hän esittelee ohikulkijoille kaupan pehmeimpiä tyynyjä.
Yksi vakioasiakkaista on eräs Läski-Ekman joka tapaa puukeppinsä kanssa tunnustella erilaisia tyynyjä jotta osaisi ostaa mieleisen. Tyynyt hän vie työpaikalleen kommandiittiyhtiö Röllykkään, jossa hän enimmäkseen nukkuu kun on niin lihava, ettei kykene edes kumartumaan kun heti maha ottaa vastaan. Kukaan ei uskalla ehdottaa laihdutuskuurista koska hän on aina hyvin pahalla päällä.
Vaikuttaa siltä, että Sikari-Brandzerkin on saanut vaikutteita Läski-Ekmanista.Brandzerin ystävä Ukko on töissä Dirty Hardénin autokorjaamolla, jossa on töissä kaksi kummallista tursaketta; itse Dirty Hardén joka on jotain kautta sukua Dirty Harrylle. Toinen automekaanikko on eräs Simon Strait, jolla on päällä jok'ikinen päivä sama vanha sininen öljyinen haalari. Dirtyllä on päässään vanha rikkinäinen ruskea baskeri.
Vaikuttaa siltä, että Ukko on korjaamon ainoa selväjärkisin, joka istuu konttorissa ottaen vastaan varauksia.Brandzerilla on kotona Whiskyn maistelukone, koska hän ei halua kuluttaa suutaan kaiken maailman whiskyihin.
Eräänä päivänä töiden jälkeen Brandzerin vaimo oli kutsunut ystävättärensä kylään, koska tämä on pitkään ollut työttömänä ja Brandzerin vaimo on saanut idean hommata talouspiian, ja ystävättäressä olisi talouspiian ainesta.
Eräänä päivänä Brandzerin vaimo sekä talouspiika menivät heidän kesähuvilalle, jossa Brandzerin vaimo opetti maalaishommeleita ystävättärelleen.
Huvilalle tuli kylään Brandzerin vanha ystävä Mr. Kärsämö, joka on apuvälinefirma Hangöredan johtaja. Hangöreda valmistaa myös niitä hyvin tunnettuja Hangon keksejä sekä nettisivu Toimii.netissä mainostettuja Arrow leivoksia.
Kärsämö haluaisi, että Sikari-Brandzer ottaisi avioeron vaimostaan ja menisi naimisiin talouspiian kanssa koska hän itse haluaisi Brandzerin akan.
Nyt Kärsämö käski Brandzerin allekirjoittaa eropaperi, mutta siitä ei oikein tullut mitään koska Brandzer on melkoinen kettu ja kyseli joka ikisen kohdan, että mitä tuohon ja tuohon tulee.
Kärsämö vastaili, että siihen tulee hänen oma nimi ja tuohon vaimon nimi ja niin edelleen.
Sitten Brandzer huomasi yhden rivin jossa kysyttiin läheisen nimeä, ja Brandzer sanoi, että hänen läheinen on töissä korjaamolla, ja lähti juoksujalkaa Dirty Hardénin korjaamolle:
Korjaamon portilla hän törmää Simoniin niin, että päät kolahtavat yhteen ja molemmilta menee muisti. Brandzer yrittää pinnistellä, että mikä ihme on hänen nimensä. Hän tunnustelee taskujaan, ja löytää povitaskusta pankkikirjan, jonka hän on löytänyt Röllykän kahvihuoneesta. Nyt hän luulee pankkikirjan olevan hänen oma, ja katsoo nimeä. Siinä lukee Ankki, ja olettaa sen olevan hänen nimensä. Brandzer ja Simon nousevat ylös ja menevät Alkoon ostamaan Whiskyä koska heillä on armoton päänsärky ja he uskovat, että se paranisi Whiskyllä.
Sitten Brandzer joka muistinmenetyksen takia luulee olevansa nainen, hän kehottaa Simonia pitämään kädestä kiinni kun he lähtevät Alkosta, ja he menevät Stockmannille ostamaan uudet rintaliivit koska entiset tuntuu olevan aivan liian litteät. Sitten he menivät naistenkenkäosastolle ostamaan punaiset korkokengät. Sitten Brandzer jotenkuten muisti huvilansa, ja ajoi sinne taksilla. Nyt Kärsämö pakotti hänen allekirjoittamaan eropaperin, ja niin hän tekikin, mutta oikeannimen sijasta paperiin tuli Ankki, koska Brandzer luulee yhä olevansa sen niminen.
Kärsämö oli niin innoissaan, ettei heti hoksannut väärää nimeä ja lähti tohkeissaan konttoriinsa joka on keskikaupungilla Kreivisaaren korttelissa. Sitten hän huomasi väärän nimen ja hänen verenpaine nousi maksimiin niin, että työpaikkalääkäri Reijo Katajasaaren oli pakko tulla rauhoittelemaan Kärsämöä.
Sillä välin huvilalla Brandzerilla alkoi muisti pikku hiljaa palailla, muttei kuitenkaan muistanut oikeaa nimeään, siispä hän ajoi taksilla kaupunkiin ja kävi psykiatrilla kysymässä, että onko hän oikeasti Ankki eli nainen. Psykiatri vastasi: "Riippuu vähän siitä, että oletko tehnyt sukupuolen vaihdoksen..." Brandzer vastasi: "Enpä usko... muisti perhana on mennyt kun kolautin pääni yhteen ukkeliin korjaamon postilla..."
Sillä välin Kärsämö palasi takaisin huvilalle vaatimaan oikeaa nimeä, mutta Brandzer ei enää ollutkaan siellä, mutta tunnin kuluttua Brandzer ja Simon saapuvat huvilalle, jossa Brandzerin vaimo alkaa päpättää: "Senkin vitun pierunkuori, mitä ihmettä varten sä pelleilet?" Brandzer alkaa änkyttää: "Miten niin pierunkuori, en mä oo sen kummempi pierunkuori kuin ennenkään?"
Simon näyttää psykiatrin kirjoittamaa todistusta; muistinmenetys. Vaimo ymmärtää yskän, ja kehotti ottamaan rauhallisesti, että muisti palaisi. Brandzer ehdotti, että he lähtisivät etelänaurinkoon, jossa tauti kuin tauti paranee. Vaimonkin mielestä ideassa on munaa.
Sitten he menivät sisälle pakkaamaan. Vaimo käski talouspiian pitämään huvilasta ja kaupunkiasunnosta hyvää huolta.
Sitten he lähtivät lentokentälle, jossa he hoksaavat, ettei ole lentolippuja. Vaimo menee lentoterminaalin edustalle mököttämään. Brandzer laukkuja raahaten tulee perässä. Vaimo istuu penkillä, johon Brandzerkin istahtaa, mutta horjahtaakin päin vieressä olevaa petoni pylvästä kohti ja satuttaa päänsä, ja muisti palasi takaisin ja ihmettelee, että mitä he tekevät lentokentällä, jolloin vaimo hoksaa, että nyt muisti on palannut ja he palaavat takaisin huvilalle jossa he pistävät pystyyn rankat bailut Brandzerin muistin palaamisen kunniaksi.
Että semmoista!

Carlos Headhouse:
Pienessä Tusbyn pitäjässä asui mies nimeltä Carlos Headhouse.
Eräänä aamuna hän muisteli, että mitä unta oli nähnyt. Yhtäkkiä hän muistaa; hänhän näki unta paskasta, joka ennustaa rahantuloa. Hän suorastaa ulvoo ilosta.
Myöhemmin piskuisen Kervo nimisen kaupungin keskustassa hän ostaa Kymppi-arvan jossa lukee VOITTO. Palkinto on suuri talo kaupungin laidalla.
Illalla hän voittaa Lottopotin ja sitten vielä Jokerissakin numerot menevät tismalleen oikein. Hän ajatteli, että kannatti nähdä paskaunta.
Maanantaina hän ostaa kultaharkkoja joilla hän päällystää koko talon leuhkimismielessä.
Sitten hän sijoittaa rahansa laivavarustamo Brand Lineen, koska hän on aina ollut laivafani ja nyt vihdoinkin hänellä on valtamerialuksia.
Tiistaiaamuna hän huomaa, että pihalla maa alkaa kohota. Hän menee ulos ja tökkää talikolla kohoavaan kohtaan, ja samassa maasta alkaa suihkuta mustaa öljyä. Hän soittaa Nesteelle, että hänen pihalta on löytynyt öljysuoni. Neste lähettää tankkirekkoja hakemaan talteen öljyn.
He pystyttävät öljynporaustornin. Carlos saa enemmän rahaa, ja ostaa vieläkin hienomman talon sekä upouuden Mersun. Hänestä tulee naisten keskuudessa halutuin mies, ja lopulta hän löytääkin kauniin vaaleatukkaisen tytön jonka kanssa hän avioituu. Lähi-idän rättipäitä alkaa todella vituttaa kun Carloksella on paljon öljyä ja öljy-yhtiöt ovat alkaneet ostaa öljyä häneltä koska Lähi-idässä rättipäät eivät koskaan opi elämään ihmisiksi, sen pituinen se.

Mini tarina:
Tulevaisuudessa erään Villmanstrand nimisen kaupungin italialaissyntyinen kunnanjohtaja sanoi: "Nyt rakennetaan kaupunginosa nimeltä Rooma!" Jonkin ajan kuluttua rakennusmiehet rupesivat hommiin ja lopulta syntyi soma kerrostaloalue nimeltä Rooma. Sitten sinne valmistui alueen nimeä kantava yläastekoulu, ja sitten ostoskeskus. Sitten valmistui ala-aste nimeltä Rajapyykkivuoren koulu. Tuli yö ja silloin rakkarit laittoivat Rooman koulun varashälyttimen soimaan. Puolen tunnin kuluttua saapui vartioliike Suomen Vahdin auto. Vartija sammutti pirisevän hälyttimen ja katseli ympärilleen ja ajoi pois koska pian alkoi hänen kahvitauko.
Että semmoista!Tunnettu haastattelijanainen meni Helsingforsin tuomiokirkon edustalle, ja tv-kamera oli piilotettu lyhtypylvään taakse, sillä parhaillaan ollaan tekemässä piilokamerajuttua.
Haastattelijanainen kysyi eräältä ohikulkijalta: "Haluatko, että sua haastateltaisiin?" Ohikulkija vastasi: "Tottahan toki haluan!" Haastattelija kysyi: "Haluaisitko, että olisi vapaata alkoholia?" Tämä miespuolinen ohikulkija vastasi: "En oikein..." ja samassa hän huomasi tv-kameran, ja sanoi: "Hyvästi vaan!" ja tempaisi kuvaajan käsistä kameran ja juoksi autolleen, ja laittoi nopeasti teipit rekisterikilpien eteen ja lähti ajamaan. Hän ajoi Skatuddenin satamaan ja osti lipun erääseen punaiseen suureen laivaan. Sitten hän sai luvan ajaa laivaan. Aamulla laiva saapui Tukkisaaren satamaan, ja pian mies sai ajaa ulos laivasta ja sitten hän ostaa rapsautti omakotitalon kaupunginlaidalta, jonne hän osti Ikealta hienoja huonekaluja.
Mies rekisteröi uudelleen autonsa, ja sitten kävi Kansanpuiston tanssiaisissa jossa hän tapasi akan. Nyt miehellä on tv-kamera, talo, uudet rekisterit ja akka. Hän pääsi töihin kaapeli-tv-yhtiöön, ja perusti sinne oman TV-kanavan. Että semmoista!

Ukon uudet seikkailut!
Eräänä päivänä kun Ukko kävi Yhdys-säästöpankissa, ja silloin siellä oli vallan kummallista.
Ensin oli mahdollisuus ostaa Väinö Sepän talon. Sitten hän näki esitetelineen jossa oli Finanssisanomia ilmaiseksi, ja tietenkin Ukko otti yhden lehdistä, jotta pysyisi ajanhermolla.
Telineen vieressä vaaleatukkainen nainen jakoi paperilappusia, ja Ukkokin sai sellaisen. Hetken Ukko oli hyvillään kun kaunis blondityttö antoi hänellekin pienen lappusen, mutta pian hän hurjistui kun lapussa luki; Mene vankilaan! Ukko heitti lapun lattialle ja lähti puuskuttaen kävelemään kohti ulko-ovea. Ulko-ovella hänelle annettiin nippu 100 euron seteleitä, jolloin Ukko hihkaisi: "Hihhei!" Hän kääntyi takaisin pankkiin ja otti tililtään paljon rahaa, ja sitten meni pankin kiinteistönvälittäjän konttoriin keskustelemaan kesämökin ostosta.
Konttori on rakennuksen kulmauksessa, ja parraton valkoiseen puseroon pukeutunut kiinteistönvälittäjä rykäisi ja kysyi: "Öhöm, sinut olenkin nähnyt melko usein tuossa ikkunan takana..." Ukko nyökkäsi: "Joo, olen katsellut taloja..." Sitten Ukko sanoi, että hän haluaa ostaa Nummi-Pusulasta pienen punaisen mummonmökin. Kiinteistönvälittäjä ilahtui kun mökki viimeinkin meni kaupaksi. Mökin edellinen omistaja oli eräs ruskeatukkainen tyttö, ja ennen sitä mökissä asui harmaatukkainen mummeli, joka möi mökin ruskeatukkaiselle tytölle ja itse osti uuden isomman mökin Eurocityn leirintäalueen laidalta.Ukko sai heti käteen mökin avaimen, ja kävi katsomassa sitä. Näköjään ruskeatukkainen tyttö on jättänyt huonekaluja kaupanpäälle.
Sitten Ukko matkusti Ruotsiin erääseen Tvåstadin kaupunkiin, jossa hän ajoi jonkin matkaa vanhaa valtatietä, ja vähän ennen suurta urheilukenttää hän pysähtyi valkoisen pitkulaisentalon kohdalle. Talo on päällystetty valkoisista peltilevyistä. Talon päädyssä on parturiliike jonka ikkunassa lukee; Leikkaamme halvalla kirjailijoiden otsatukkia... Ukko meni sisälle tähän pieneen parturiliikkeeseen jossa tuoksui karkille koska tiloissa on aiemmin ollut videofilmivuokraamo. Ukkoa tuli vastaan vaaleanruskeatukkainen nainen jonka rinnassa oli nimikyltti; Kari Storaäckel. Ukko kysyi: "Miks sun nimes on Kari vaikka oot akka?" Nainen äimisteli: "Vad säger du?" Ukkoa alkoi vituttaa kun häntä ei ymmärretä: "Vittu, varför ditt namn är Kari fast du är en gumma?" Nyt nainen ymmärsi ja vastasi: "Jo, jeg er norsk og det er norsk humor navn..." Ukko poistui puuskuttaen koska hän ei siedä miesten nimiä naisilla eikä toisin päin. Ukko ajatteli, että mitähän tähän mahtaisi eräs Karvosen Kari tuumata kun akalla on ukon nimi. Varmasti silloin herra Karilta jäisi Spurguradiot lähettämättä. Spurguradio on Ukon suosikki nettiradio, ja sen omistaja on hänen paras nettikaverinsa.
Ukko poistui parturiliikkeestä ja meni nurkan taakse, jossa on kaksi sisäänkäyntiä joiden välissä on paljon viherkasveja.Seinänvieressä menee laatoitettu käytävä josta Ukko käveli B-rapun ulko-ovelle, jonka yläpuolella on pieni katos jonka päällä komeilee suuri metallinen B-kirjain. Hän avasi ruskeaksi lakatun puisen ulko-oven, ja sitten edessä oli puiset narisevat portaat ylös sekä kellariin, mutta alakertaan Ukko ei tohtinut mennä koska siellä voi olla vaikka minkälaisia pyssymiehiä. Hän kiipesi rappuset toiseen kerrokseen.
Hän soitti erään huoneiston ovikelloa. Postiluukussa luki joku M-kirjaimella alkava nimi, mutta sukunimestä hän ei saanut mitään selvää koska valkoiset muoviset kirjaimet ovat menneet hieman sekaisin. Pian ovi aukeni ja edessä seisoi vaaleatukkainen nuori tyttö, jolla on viivanmallinen suu sekä hyvin pienet korvat. Tukka on poninhännällä. Tyttö kysyi kummissaan: "Kuka olet?" Ukko änkytti: "Mä oon melko varakas mies Suomen provinssista ja voisinko puhua isännän kanssa?" Tyttö vastasi: "Mä asun yksin..." Ukko tunsi kuinka kalu alkoi seistä kun näin kaunis blondityttö asuu yksinään. Ukko kysyi jos pääsisi sisälle, johon Tyttö: "Totta kai pääset, ja sä vaikuta mukavalta ukkelilta..." Ukko astui tytön asuntoon ja kurkisti makuuhuoneeseen, jossa hän näki parisängyn ja sen päällä oli joku miestä muistuttava hahmo makaamassa, ja Ukko karjahti: "Komppaniassa herätys!" Tyttö naurahti: "Elä kehtaa huutaa mun pumpattavalle Aarne-nukelle..." Ukko kysyi, jos saisi ostaa tämän talon, johon tyttö: "Ei käy, sillä talon omistaja on Hotel Tjäderin omistaja..." Ukko kysyi: "Kuka se sitten on?" johon tyttö: "Se on eräs Jim Tjäder..." Sitten Ukko huomasi asunnossa pitkän käytävän, ja käveli jonkin matkaa ja pysähtyi käytävän puolivälissä jossa oikealla puolella on pieni huone jossa on pyöreä lasipöytä, punainen nahkasohva sekä lipasto, jonka päällä on joku ikivanha pelitietokone. Sitten Ukko käveli käytävän päähän ja siellä kääntyi vasemmalle, jossa on toinen pieni huone jossa parhaillaan kaksi naperoa oli pelaamassa jotain lautapeliä. Yksi heistä söi suklaavanukasta. Sitten Ukko käveli takaisin käytävän toiseen päähän ja siellä kääntyi oikealle, jossa on myös pieni huone, joka on vastapäätä tytön makuuhuonetta.
Tässä pienessä huoneessa hän näki kerrossängyn jonka alapuolella on kirjoituspöytä, ja pöydän päällä on joku iänikuinen pelitietokone. Huoneen katossa roikkuu valkoinen lasinen kattolamppu jossa on pieni reikä. Ukko kysyi tytöltä, että miksi tuossa lampussa on pieni reikä, johon tyttö: "Kerran eräs kelmi nosteli puntteja aivan lampun alapuolella niin, että puntti kolahti lampun varjostimeen..." Ukko naurahti: "Semmoisia ne kehonrakentajat!" Tyttöä alkoi naurattaa. Ukko kaivoi kassistaan uuden lampun, ja antoi sen tytölle, joka kiitokseksi halasi Ukkoa, ja silloin Ukolla oli vaikea seistä koska pippeli oli pystyssä. Hyvä, ettei vetoketju auennut. Sitten Ukko huomasi vihreällä kirjahyllyllä hauenhampaat, jolloin Ukko kiljaisi, koska hänellä on hirveä kalakauhu. Sitten Ukko meni takaisin käytävän suulle ja meni suureen olohuoneeseen joka on eteisen ja käytävän välissä. Olohuoneen seinällä hän näki kauniin puisen akvaarion. Hän osti akvaarion ja antoi tytölle 100 euroa. Hän poisti akvaarion taustapahvin koska se vaikutti olevan myrkyllinen. Hän aikoo kotona laittaa meriaiheisen julisteen akvaarion taakse. Sitten hän antoi pusun tytön poskelle ja lähti ajamaan kohti
koti-Suomea. Seuraavana päivänä hän oli jo kotona, ja asensi olohuoneen seinälle tämän uuden akvaarion, jossa on paljon lehtikaloja. Että semmoista!

Kivaa mutta silti hauskaa!
Intiaanit ovat hyvin yksinkertaisia, ja ne saadaan vaivattomasti karkotettua ilman asetta.
Vain inkkareissa on useita eri heimoja. Kokeilemalla löydät juuri ne joita eniten vihaat.
Osa intiaaneista on hyvin miellyttäviä. Inkkareilla pyöreät teltat, ja siksi karkotus on hankalaa, koska teltan seiniä myöten he voivat hiippailla ulos ja yllättää karkottajan sotakirveellä, ja ottaa päänahan, ja sitten on kyllä surffaamiset surffailtu.
Intiaanit lihovat vain sivulle päin, ja ne ovat hyvin suuria. Jos inkkarit olisivat pieniä, niin silloin ne mahtuisivat kassiin tai farkkujen taskuun, mutta kun ne ovat isoja, niin karkotus on vaikeaa.
aloittelevan karkottajan kannattaa aloittaa Indiana Jonesilla koska se on helpoin inkkari.
Kaikkein helpoin lienee Mini-Indian, ja sitten vasta Indiana Jonesia ja ihmissyöjä heimoja.
Mini on täysin vaaraton, ja ne vain läskittelevät teltoissaan. Läskittely on läskimahan taputtelua.
Intiaaneilla on yleensä poppamies, joka on heidän lääkäri. Älä tee mitään niille intiaaneille joilla on poppamies. Hyvin vahva inkkari!
Intiaani heimoja ovat mm. Nosretep ja Eneledam, ja nämä ovat tosi äkäisiä ihmissyöjiä.

Nettiradio jätkät
On kolme henkilöä, Darkman, DJ Diodi ja Soundi-Hemmo. Joista Darkman on humoristisin ja eräänä päivänä hän kehotti Ukkoa kirjoittamaan soman kertomuksen jota hän voisi lueskella nettiradiossaan. Ukko innostui, sillä kirjoittelu on hänelle kuin huumetta tai kuin viinapullo raitistuneelle alkoholistille.
Nämä kolme hurjimusta pitävät vuorotellen nettiradiota nimeltään Radio Lähetin. He keksivät aina vaikka mitä hassuja jollotuksia ja kertovat härskejä kaksimielisiä vitsejä.
Radioaseman pika Chatissa joku vähän tärähtänyt Teppo tapaa mainostaa omaa vitsisivuaan radionjuontajille, ja totta kai he innostuvat Tepon hullun hauskasta sivustosta.
Lisäksi Darkman tapaa lauleskella yksinkertaista härskiä lauluaan; "Lallalalaa karvat ne pillussa pallaa..." monesti kuuntelijat ovat saaneet nauraa maha kippurassa.
Darkman on aivan hulluna niin kutsuttujen Arrow-leivosten perään joita valmistaa eräs
Suvi Mamanastassio Kreikan provinssista. Jotkut luulevat leivoksia huumeiksi, mutta sellaisia ne eivät todellakaan ole, sillä Suvi on vahvasti uskovainen eikä voisi ajatella leipovansa huumeita.
Joka maanantai-ilta Darkman käy Vattulan Mediamakasiinissa harjoittelemassa kitarasoittoa.
Sähkökitarasta hän ei oikein pidä koska kerran oli lähellä saada melkoisen sähköiskun koska DJ Diodin veli, Pelle-Jukka, oli tehnyt pikku jäynää Darkmannille kytkemällä sähköjohdot suoraan metallisiin kieliin. Onneksi ei käynyt juuri lainkaan. Ainoastaan Darkmannin tukka nousi pystyyn ja selkäpiissä kulki pitkään inhottava sähkövirta.
Tämän jälkeen Darkman luopui sähkökitaroista ja alkoi soittaa ainoastaan akustista kitaraa. Hän on aloittanut ruotsalaistrubaduuri Björn Rosenströmin biisien suomennostyön. Yksi biiseistä on jo valmis ja se on Rakkari-Rock, joka on hänen suosikkinsa.Soundi-Hemmo on puolestaan ihastunut jamaikalaiseen rentoon meininkiin joka sikäläisillä on aina vakiovarusteena päähän ohjelmoituna, hän rakastaa soittaa kuuntelijoille
Reggae-musiikkia aina silloin tällöin. Lisäksi hän on myös Bomfunk MC's bändin armoton fani, ja on myös tehnyt yli tunnin mittaisen miksauksen sekä monia lyhempiä miksauksia kaikista Bomfunk MC's -yhtyeen kappaleista. Miksaukset muodostavat kokonaisen kertomuksen hänen omasta elämästä, mutta kuuntelijat ei sitä tule ajatelleeksi. Taitaa olla ihan hullu koko äijä, no nerothan kuulemma on hulluja.DJ Diodi on opiskellut ammattikoulussa sähköpuolella, mutta keskeyttänyt koulun kun huomasi muutaman hiuksen lähtevän päästä irti. Hän pelkäsi tulevansa samanlaiseksi kaljupääksi kuin opettaja Jarmo "Punkku" Korona. Dj Diodi on erittäin taitava pienten valolamppujen asentamisessa. Nettiradiostudiossakin vilkkuu paljon pieniä punaisia ja vihreitä ledejä.

Doctor This
Doctor This on Euroopan suosituimpia nettisarjoja. Sci-fi-sarja on palkittu äskettäin The Creat Netstory Awards -tapahtumassa parhaan draamanovellin sekä suosituimman mies- ja naishahmo palkinnolla. Tieteisdraama kertonee ihmismäisen olomuodon omaksuneesta
Doctor This -nimisestä ukkelista ja ihan tavallisesta heteroseksuaalisesta teinitytöstä (!) Annahoj Nosnajista, joka asuu avomiehensä kanssa Variskaupungissa. Kun Annahoj vittuuntuu sosiaalipedagogin työhön, Doctor This tarjoaa hänelle pakomahdollisuuden rutiininomaisesta elämästään kaikenmaailman tursakkeiden keskellä. Annahoj ja Doctor This matkustavat avaruuden läpi aikakaudesta toiseen. He tutkiskelevat eri aikojen ilmiöitä ja taistelevat pahan voimia vastaan.Ensimmäisellä tuotantokaudella eräs Jim Tjäder näyttelee mystistä aikamatkaaja
Doctor Thistä. Ullip Anahi esittää yhdeksäntoistavuotiasta Annahoj Nosnajta. Sarjan tapahtumat nähdään Annahojn näkökulmasta.
- Annahoj ja Doctor This kohtaavat matkoillaan muun muassa Charles Brickin sekä Annahojn kuolleita sukulaisia ja Doctor Thisin vanhoja vihollisia. He tutustuvat myös tulevaisuuden keksintöihin, Anahi kertoo.
- Annahoj on älykäs (?) ja vahvaluontoinen blondityttö, joka opettaa Doctor Thisiä olemaan inhimillinen ihminen eikä ylistäisi pornofilmejä sekä Pikku-Kalle vitsejä. Annahoj auttaa matkakumppaniaan myös hänen monissa ongelmissaan. Doctor This on Annahojn esikuva ja paras ystävä koska tällä on paremmat vehkeet kuin hänen avomiehellään, sillä kalastusluvan tarkastajat ovat vieneet hänen vehkeet. Doctor Thisin vehkeitä ei viedä koska tällä on kalakauhu ja sen vuoksi ei sorru ryöstökalastukseen.
Annahoj yrittää omaksua hänen elämäntapansa. Doctor Thisillä on niin ihana mielikuvitus kun taas avomiehellä on ärsyttäviä piirteitä sekä ruma etunimi, josta tulee mieleen eräät vähemmistöryhmät. Annahoj on myös taiteellinen ja maalailee akvarellejä. Hänen tauluissa näkee usein sinisiä pyöreitä pöllöhahmoja joilla on isot valkoiset silmät ja keltainen kolmionenä.Doctor Thison kaikkien aikojen pisimpään tuotettu sci-fi-sarja, sitä esitettiin Euroopassa vuodesta 2004 vuoteen 2007. Aiheesta on työstetty myös digikuvia. Sarjana Tarinatorin tuottama tieteisdraama lanseerattiin uudestaan talvella 2007.
- Uusi versiomme kunnioittaa perinteitä. Doctor Thisin ja Annahojn suhteen kehittyminen on merkittävä uudistus. Heistä on tullut yhtä tärkeät henkilöt, tasavertaiset partnerit. Vaikka Annahoj ei ole tottunut yliseksuaalisiin asioihin ja tilanteisiin, hän oppii selviytymään niistä Doctor Thisin avulla. Doctor This kannustaa ja vaatii Annahojta jatkuvasti parempiin tuloksiin.
Luultavasti Lillassa syntynyt Ullip Anahi, noin 26+, aloitti uransa poplaulajana. Hänestä tuli syksyllä 2005 julkaistun Because We Works in Dayactivity -singlen ansiosta kaikkien aikojen nuorin sosiaalipedagogi. Anahi sai pari vuotta kestäneellä laulajanurallaan viisi Top 10 hittisingleä ja kaksi lehtileikealbumia jotka Doctor This on koonnut ihan ite. Yksi albumeista on tyttöalbumi jossa on vähäpukeisia naikkosia ja se toinen on vitsialbumi.Näyttelemistä opislellut Ullip Anahi on esiintynyt Tarinatorilla ja Pöpi Anders -saippuasarjassa, joka kertoo jätkästä joka puhuessaan kiemurtelee ja suusta suihkuaa sylki. Ullip on saanut hyvät arvostelut roolisuorituksistaan Ankki and the boys ja Center-Mööffa tarinat -sarjoissa. Doctor This on Anahin ensimmäinen merkittävä näyttelijätyö.
- Pelkäsin esiintymiskokeisiin osallistumista, vaikka uskoin olevani täydellinen Annahoj ja vaikka tunsin Jim Tjäderin entuudestaan. Tapasimme erään toisen novellin kuvauksissa. Doctor Thisin tuottajat kuitenkin huomasivat henkilökemioidemme yhteensopivuuden ja tarjosivat roolia. Jimmeli on rauhallinen ja miellyttävä ihminen, ja siitä saamme kiittää ystäväämme Reuteria.
Viimeaikoina kaikkein pahin tursake nimeltä Spämmi Filtteroinen on ängennyt Jimmelin ja Reuterin väliin niin, etteivät he voineet kommunikoida keskenään.
Kuka hän on?
Mystinen mies, aikamatkaaja, avaruusolento ja hyvä pahaa vastaan. Aivan, kyseessä on Doctor This. Kulttimaineesta nauttiva Doctor This seikkailee Tarinatorilla ja hieman myöhemmin Skröntorgetin puolella pienen sensuurin jälkeen. Pääosaa esittää eräs Jim Tjäder, joka on aivan hulluna vaaleatukkaisiin liberaalityttöihin. Tämä karismaattinen näyttelijä on ainakin ensimmäisen jakson perusteella yksi parhaimmista tohtoreista, vaikkei hänellä olekaan tohtorin koulusta vaan pelkkä erityiskoulutus. Odotukset ovatkin korkealla, sillä hän on peräti yhdeksäs Doctor This. Kymmenes on se mustaviiksinen sarvikuonomme Jim-Adolf.
Jotta Doctor Thisin merkityksen voi ymmärtää, pitää matkustaa ajassa taaksepäin.
Syksyllä 2003 lukijat näkivät jotain, mikä mullisti Tarinatorin, nimittäin työnvälityksen tursakkeet passittivat Jim Tjäderin emätursakkeiden pesäkkeeseen.
Joillakin Euroopan provinsseilla Doctor This on jopa suurempi kuin Star FM Wreck.
Toimii.netissä Doctor Thisin merkitystä ei oikein ymmärretä, vaikka sielläkin häntä kovasti fanitetaan. Doctor This on myös huonon laulun edelläkävijä netin syövereissä. Lukemattomia kertoja muun muassa Mehuhetken ja Kalinkan jengit ovat saaneet kuulla hänen laulujaan, ja Rikhsa ja Joonas ovat olleet innoissaan ja hokeneet LOL hokemaa. Vaikka perustarina, Doctor Thisin taistelu ilkeää Läski-Ekmania vastaan, kuulostaa tylsältä satojen jaksojen aiheeksi, sarja ei kuitenkaan ole raskas. Tosin huumori on välillä väkinäistä, mutta se sallittakoon. Että semmoista!

Suomen mummo
Ruotsin alueella asuva perhe tilasi Vattulassa asuvalle mummelille lentolipun Göteborgiin koska tämä reissaa aivan liian harvoin.
Kun mummeli, jota kutsutaan vain Suomen mummoksi, saapui sinivalkoisin siivin Landvetterin lentokentälle, niin silloin häntä odotti toinen yllätys; hänelle on varattu laivamatka Göteborgista New Castleen. Laiva on DFDS Tor Line ja on ihan hieno, muttei kuitenkaan voita Suomen ja Ruotsin välisiä laivoja.
Laivalla mummeli kävi avokannella, jossa hän ei pitkään viihtynyt koska reumatismi alkoi vaivata. Sitten hän meni kauppaan edullisille meriostoksille. Häneltä meinasi palaa käämit kun joka puolella oli syntisiä viinapulloja. Hän osti lähdevettä jota hänen vanhin lapsenlapsensa kutsuu ahvenvedeksi. Mummeli viihtyi hajuvesikaupassa, josta hän osti monta pullollista hyvätuoksuista parfyymia. Sitten alkoi kahvihammasta jomottaa ja päätti mennä hörppäämään kupposen kuumaa, mutta hän eksyikin laivan yökerhoon jossa oli menneillään hyvin syntinen meininki, siispä hän poistui tästä synninpesästä ja jatkoi kahvilan etsimistä. Loppujen lopuksi kahvila löytyikin ja vanha Suomen mummo sai kofeiiniannoksen.
Kahvin jälkeen hän kävi uimassa laivan uima-allas osastolla. Uinnin jälkeen hän meni hyttiinsä nukkumaan, sillä uni alkoi painaa mummelin silmiä. Hyttikäytävällä hän sattumoisin huomasi suomenkielisen hyttiemännän: "Mitteetä sie teällä hommoot?" Hyttiemäntä naurahti:
"Mä oon töissä täällä koska täälläpäin Eurooppaa on paremmat liksat kuin Suomen alueella..." Suomen mummo toivotti hyvää jatkoa ja meni hyttiinsä nukkumaan.
Noin tunnin kuluttua mummeli heräsi ja päätti jatkaa laivan tilojen tutkimista. Hän kävi muun muassa elokuvateatterissa, mutta heti ovella hän kääntyi koska valkokankaalla pyöri erittäin syntinen rakkarileffa. Sitten hän meni ravintolaan syömään maukkaan meriaterian.
Sitten hän meni jatkamaan nukkumista koska oli jo keskiyö.
Aamulla laiva saapui New Castleen, jossa mummeli seurueineen kierteli ympäriinsä. Totta kai mummelin mieliksi tutustuttiin paikallisiin kirkkoihin.
Muutaman päivän kuluttua he päättivät lentää kotiin koska mummelia vaivasi koti-ikävä, sillä hän ei totta totisesti ole mikään Englannin mummo. Lentäen kotimatka sujui kädenkäänteessä.
Auto meni tavararuumassa. Mummelin tyttären perhe jäi Landvetterissä autoineen pois kyydistä ja mummeli jatkoi matkaa kohti koti Vattulaa. Ei taida mummeli enää kirveelläkään lähteä reissaamaan koska reissussa rähjääntyy. Että semmoista!

Ukko muuttaa muualle
Ukko asuu Helsingissä, Mannerheimintiellä, hän asuu pienessä vanhassa kivitalossa. Huoneisto on kooltaan kaksi huonetta ja keittiö.
Kun eräänä päivänä Ukon noustua päivänokosilta, hän huomaa lattialla jotakin oikein ilkeää. Hän alkaa noitumaan: "Vittu, rottia!". Hän marssii puhelimen ääreen ja soittaa kiinteistönvälittäjälle. Hän vaatii uutta asuntoa heti.
Viikon kuluttua hän muuttaa uuteen asuntoon, joka on myös kaksio ja sijaitsee Eteläsatamaan luona. Katutasossa, sisäpihan puolella, on huvittava niminen hienostoravintola; Restaurant Finnjävel, jossa Ukko käy muutaman kerran syömässä mutta näin pienillä annoksilla ei maha tule täyteen.Entisestä talosta muuttaa muutkin asukkaat pois. Taloyhtiö purkaa talon ja rakentaa uuden tilalle.
Asukkaat, joiden joukossa myös Ukko, muuttaa takaisin entiseen osoitteeseen. Hänen uusi vastarakennettu asuntonsa on kolme huonetta ja keittiö. Brandzer asuu Ukon naapurissa. Usein miehet suunnittelevat uusia seikkailuja. Brandzer on havainnut, että Kajaanissa asuu joku saksalainen Brandzerin perhe. Keitä lieneekään, sanoi sikari-Brandzer. Ehkä joskus voisi käydä tutustumassa saksalais-Brandzereihin mutta välimatka on aivan liian pitkä, huokasi Brandzer.
Loppu.

Kertomukset olen kirjoittanut jo 80-luvulla punamuovikantiseen vihkoon, jotka vihdoinkin olen alkanut digitalisoida. 
Samat lyhyet kertomukset PDF-muodossa.

Lyhyet novellit sisältää lisää nimensä mukaisesti lyhyitä kertomuksia. Osittain parodioita tosielämästä mutta se jääköön novellikirjailijan salaisuudeksi; Se on salaisuus, kuten Raikku tapaa laulaa.  

Kertomus pojan viikarista ja kuinka hänelle sitten kävi...